Markut ja pari muuta tappuroivat Tarvasjoella peuroille ruokaa

0
Markut Koskinen ja Uusitupa syöttävät viljaa koneeseen, Pentti Mäkitalo ja Matti Lauri tarkastelevat, miten oljet tulevat toisesta päästä ulos. Vilja menee säkkiin koneen sivulla.

LIETO/Tarvasjoki. Ensimmäiseksi huomio kiinnittyy rautakasaan, mistä lähtee aikamoinen meteli ja höyryäkin nousee. Ääni muistuttaa vähän Harrikkaa eli kyseessä on niin sanottu hidaskäyntinen moottori, tarkemmin sanottuna vuonna 1926 päivänvalon nähnyt yksipyttyinen maamoottori.

Neljä miestä häärii keltaisen lautakasan kimpussa. Yhdellä on lierihattu päässä ja nahkasaappaat jalassa, toisella puukko vyöllä. Ei tämä nyt ainakaan ihan 2020-vuoden it-Suomelta näytä.

Vain hevonen puuttuu

–Jo viime vuonna tuumattiin, että laitetaan tappuri käyntiin, mutta silloin se jäi toteutumatta, Pentti Mäkitalo kertoo. Varsinainen tappuri eli puimakone on Mäkitalon, sitä pyörittävä moottori on Markku Koskisen . Jokaisella miehellä on tappuroinnissa oma tehtävänsä.

Markku Koskinen siirtää viljat traktorin peräkärryltä tappuriin ja kaimamies Markku Uusitupa syöttää viljat tappuriin. Matti Lauri on valmiina koneen toisessa päässä, mistä oljet tulevat ulos. Pentti Mäkitalo huolehtii säkeistä, joihin vilja menee ja katsoo muutenkin, että homma pelaa.

–Kaurat laitettiin seipäille kuivumaan. Nyt ne puidaan, menevät sitten peurojen ruuaksi, Mäkitalo kertoo. Viljat ovat peräisin Markku Koskisen pelloilta.

Mäkitalon kotipihalla on paljon muutakin vanhaa kunnostettua maatalousesineistöä. Vain hevonen puuttuu ja se onkin iso puute, sillä laitteet ovat hevosvetoisia.

Tappurin Mäkitalo sai lempinaapuriltaan Liisa Vanhatalolta kunnostettavasksi.

–Isä hankki sen joskus 1940–luvulla. Olen minä ollut siihen viljaa syöttämässä pikkutyttönä, Vanhatalo kertoo.

Pui vaan ei leikkaa

Vanhatalon tappuria käytettiin 1970–luvulle saakka. Sen jälkeen alkoivat pelloille ilmestyä ensimmäiset leikkuupuimurit.

Tappuri on siis puimuri sanan varsinaisessa mielessä. Ne härvelit, jotka tähän aikaan vuodesta imevät pelloilla viljaa kitaansa ovat leikkuupuimureita eli ne sekä leikkaavat että puivat.

Tappuria pyörittävä moottori käy petrolilla. Moottori tuntuu jumpsuttavan luotettavasti, mutta hätäisen miehen hommaa sen käynnistäminen ei ole. Maamoottori käy petrolilla ja sitä pitää lämmitellä puhalluslampulla melkein tunti, ennen kuin käynnistämistä kannattaa koittaa.

Moottorin tuottama voima välitetään pitkällä hihnalla tappuriin. Voimaa tulee suhteellisen vaatimattomat 10 hevosvoimaa, mutta vääntöä koneessa riittää.

–Tappuri oli yleensä sisällä ja moottori ulkona. Siksi tarvittiin pitkä hihna, Mäkitalo kertoo.

Vaikka kone vaikuttaa nykysilmin alkeellisesta, edistysaskel oli aikanaan suuri siihen verrattuna, että sama homma olisi tehty nivelvarstalla käsivoimin.

 

 

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here