Liedon velkataakka kasvaa – Tarvasjoen liikuntasaliin varattiin ensi vuodelle 700 000 euroa

0

LIETO. Liedon kunnan kuluvan vuoden talous on koronatukien ansiosta kääntymässä ennakoitua positiivisemmaksi, mutta ensi vuoden talousarviosta kunnanvaltuusto joutui päättämään epävarmuustekijöiden vallitessa. Ensi vuodelle ennakoidaan noin 3,6 miljoonan euron alijäämää. Verotuloja arvioidaan kertyvän noin 81 miljoonaa euroa ja vuosikatteeksi ennakoidaan noin 4,8 miljoonaa euroa. Valtionosuuksia arvioidaan kertyvän noin 24 miljoonaa euroa.

Investointeja Lieto joutuu kattamaan lainarahalla. Vuoden 2019 tilinpäätöksessä Liedolla oli lainaa noin 73,8 miljoonaa euroa, ja kuluvan vuoden päättyessä sitä arvioidaan olevan noin 76,3 miljoonaa. Ensi vuoden lopussa kunnalla arvioidaan olevan lainaa noin 81,8 miljoonaa euroa, mikä on hieman reilu 4 000 euroa asukasta kohden. Kunnan väkiluvun ennakoidaan kasvavan ja olevan onsi vuoden lopussa 20 300.

Investoinnit sisältävät muun muassa Tarvasjoen koulun liikuntasalin, johon on ensi vuodelle varattu 700 000 euroa ja vuodelle 2022 vielä 300 000 euroa. Hyvinvointikeskuksen Ketolaa aiotaan remontoida 50 000 eurolla. Liedon Keskuskoulun tilannetta ei yhteensä noin 7 miljoonan euron investointisuunnitelmassa ole vielä huomioitu. Päätöstä Keskuskoulun remontista tai uudisrakennuksesta odotellaan joulukuun valtuustolta.

Veroista ja maanhankinnasta äänestys

Kunnanvaltuusto hyväksyi talousarvion, mutta äänesti veroista ja investoinneista. Tuloveroprosentiksi vahvistettiin 19,75. Kuten kunnanhallituksessakin, keskusta ja perussuomalaiset olisivat pitäneet tuloveroprosentin ennallaan.

Henna Takatalo esitti keskustan valtuustoryhmän ja Juhani Pilpola perussuomalaisten valtuustoryhmän esityksenä, että kunnan tuloveroprosenttia ei nostettaisi. Minna Hallanheimo (kesk) ei ollut valtuustoryhmänsä esityksen takana eikä myöskään äänestänyt sen puolesta. Äänestyksessä äänet menivät pohjaehdotuksena olleen korotuksen hyväksi äänin 33–10.

Kiinteistöverot säilyvät ennallaan. Yleiseksi kiinteistöveroprosentiksi valtuusto vahvisti 1,20 ja vakituisten asuinrakennusten veroprosentiksi 0,41.

Investointien osalta Emilia Savonlahti (vihr) esitti Ulla Vainion (vihr) kannattama, että maanhankintaan varattavista 1,5 miljoonasta eurosta vähennetään 500 000 euroa. Savonlahden esitys sai taakseen vihreiden valtuutetut Vappu Nieminen-Pihalaa sekä keskustan valtuutetut Annina Ruottua lukuun ottamatta. Pohjaesitys jäi voimaan äänin 32–11.