KOSKI. Kunnanhallitus jätti maanantaina pöydälle tuulivoimaosayleiskaavan laatimisen Takamaan alueelle. Parin viikon päästä Koskella pidetään kunnanvaltuutettujen sekä maanomistajien seminaari, johon kutsutaan Isosuon Energia Oy:n edustajat kertomaan hankkeesta.
– Nyt ei pidä olla liikaa hevosen selässä. Kyseessä on iso hanke niin kunnalle kuin asukkaillekin, kunnanhallituksen puheenjohtaja Heikki Pietilä (kesk.) toppuuttelee.
Kunnanjohtaja Henri Partasen laskelmien perusteella Koski voisi saada vuosittain 200 000 euroa kunnallisverotuloa kuudesta voimalasta. Sekä Partanen että Pietilä korostavat, että kyseessä on vasta alustava arvio. Tällä hetkellä Kosken vuosittaiset kiinteistöverotulot ovat noin 500 000 euroa.
Pietilän mukaan keskustelu hankkeesta ei ole vielä lähtenyt todenteolla käyntiin. Hänen korviinsa ei ole kantautunut isoja soraääniä. Kaavoituksen pikaista aloittamista toivovat ennen muuta ne, jotka ovat vuokranneet maata tuulivoimayhtiölle.
– Kaikki voimala-alueen maanomistajat eivät asu Koskella ja näin ollen heidän suhtautumisensa hankkeeseen on hieman erilaista kuin paikkakuntalaisilla, Pietilä luonnehtii.
Tuulipuiston kaavoituksen käynnistämispäätöksen tekee viimekädessä kunnanvaltuusto. Nopeimmillaan päätös voi syntyä huhtikuun kokouksessa.
Kunta kaipaa vuoropuhelua
Kuuden voimalan tuulipuistoa kaavaillaan Kosken ja Ypäjän rajalle, Sorvastontien länsipuolelle, Soukanseljäntien tuntumaan.
Heikki Pietilä harmittelee, ettei kunnalla ole tarkkaa tietoa, moniko maanomistaja on solminut vuokrasopimuksen tuulivoimayhtiön kanssa ja minkälaisilla ehdoilla.
– Kunta on hankkeessa yhtenä osapuolena ja siksi haluaisimme tietää, millä tolalla maanomistajien asiat ovat, hän sanoo.
Koskella ei ole määritelty tuulivoimaloiden ja asutuksen välistä minimietäisyyttä, vaan käytössä on tapauskohtainen harkinta. Takamaan ja Isosuon tuulipuistosta olisi lähimpiin asuintaloihin noin kilometri.
Pietilä luonnehtii rajanvetoa mutkikkaaksi. Lähtökohtaisesti tuulivoimahankkeet ovat hänen mielestään kannatettavia, kunhan puistojen sijoittelu on ympäristön ja asukkaiden kannalta sopivaa.
Pietilä kertoo, että tuulivoimaloiden lisäksi yhtiöt ovat sovitelleet Koskelle aurinkovoimaloita. Henkilökohtaisesti hän kaipaa keskustelua myös biovoimaloiden mahdollisuuksista.
Yli 40 vuoden sopimuksia
Salpatuuli Osuuskunnan tytäryhtiön, Isosuon Energia Oy:n hallituksen puheenjohtaja Matias Partanen laskelmoi, että tuulivoimapuiston kaavoitus- ja ympäristövaikutusten arviointimenettely kestää noin vuoden. Mikäli hankkeesta valitetaan hallinto-oikeuteen, käsittely venyy 1,5 vuodella.
– Aikaisintaan voimaloita päästäneen rakentamaan vuonna 2026, Partanen arvioi.
Kosken Takamaalle ja Isosuolle kaavailtu hanke levittäytyy kaikkinensa reilun 300 hehtaarin alueelle ja mukana on 36 maanomistajaa. Osa heistä asuu naapurikunnan puolella. Tämä johtuu siitä, että varsinaisen voimalatontin lisäksi voimalan omistaja vuokraa niin sanotun tuulenottoalueen, joka kattaa esimerkiksi 0,5 kilometrin säteellä olevan maa-alan voimalan ympäriltä.
Partanen kertoo Isosuon Energian saaneen solmittua kaikki tuulipuiston kaavoitusprosessin käynnistämiseksi edellytettävät vuokrasopimukset. Hänen mukaansa ne on tehty samalla sabluunalla reiluksi 40 vuodeksi. Nykyisten voimaloiden käyttöiäksi arvioidaan 30–40 vuotta, kunhan siipiä vaihdetaan välillä.
Pelivaraa suunnitelmassa
Koskelle kaavailtavien voimaloiden kokonaiskorkeus siiven huippukohdasta mitattuna on 280 metriä. Niiden napakorkeus olisi samalla tasolla kuin Marttilan Verhonkulman voimaloissa, mutta siivet olisivat 10–20 prosenttia pidemmät.
Isosuon Energia on ilmoittanut Kosken voimaloiden yksikkötehoksi enintään 10 megawattia. Partasen mukaan siinä on teknologian kehittymiselle jätettyä pelivaraa. Todennäköisesti Koskelle tulee 8–9 megawatin yksikkötehoon yltäviä voimaloita. Tällä hetkellä markkinoiden tehokkaimmat voimalat ovat yksikköteholtaan 7,2 megawattia.
– Emme tiedä vielä, kuinka tehokkaita voimaloita on tarjolla, kun hankekehitys on aikanaan valmis ja voimaloita päästään rakentamaan, Partanen selittää.
Kosken tuulipuiston lisäksi Salpatuulella on kaksi muuta omaa tuulivoimahanketta ja kolme yhteistyöhanketta. Koskelle suunniteltu tuulipuisto on suurin Salpatuulen omista hankkeista.
