Räkästäjälle ei tarvitse ostella kalliita lahjoja kuten rakastajalle. Sille riittää herkkupala. Herkkujenkaan suhteen räkästäjä ei ole valikoivaa sorttia, vaan päinvastoin #kiitollinensiunattuonnellinen lähes mistä tahansa suupalasta, kunhan se ei ole vihannes. Tai vihanneskin kelpaa, jos se on voilla ja juustolla kuorrutettu. Jonkin sortin immuniteetti räkästäjän anovalle katseelle tosin olisi hyvä kehittää, ihan räkästäjän omien linjojenkin vuoksi.
Räkästäjäni olisi melko helppo pitää tyytyväisenä, elleivät tämän ahneen sielun aistit olisi niin herkkuherkällä asetuksella. Läpi syvän unen ja kuorsauksen räkästäjän sensorit alkavat välittömästi hälyttää, jos jostain kuuluu potentiaalista rapinaa tai jääkaapin ovi narahtaa.
Toinen puoli suhteessa räkästäjään on se sotku. Räkästäjän läheisyydessä olisi syytä pitää kurahaalaria, jos ei halua vaatteiden sotkeentuvan. Kotimme ei ole nähnyt siistiä päivää sen jälkeen, kun räkästäjä astui ovesta sisään. Tosin rehellisyyden nimissä, ei ehkä kovin monta sitäkään ennen. Joka tapauksessa karvainen ja kuolaava iso koira pitää melko hyvin huolta siitä, ettei ainakaan siivoaminen lopu kesken. Ja se on erinomainen asia, sillä tähän ikään ennättäneellä ihmisellä alkaa olla vaarana sulautua sohvaan, ellei jokin ulkopuolinen tekijä kuten lattialle valunut kuolalammikko töki liikkeelle.
Räkästäjä on ansioitunut myös auton kuolastajana ja ”wunderbaumina” sekä läähättäjänä. Jos joltakulta meidän perheestä tulee outo, peräti perverssiltä kuulostavan puhelu, ei ole syytä hämmentyä eikä hermostua. Tosin arvelen kyllä meidän kerrasta oppineen, ettei kannata soitella minnekään kaiutin päällä, jos räkästäjä on lähistöllä läähättämässä.
K oiran kuolaaminen vaikuttaa olevan omistajille herkkä asia. Tai siihen päätelmään tulin erään koiraryhmän keskustelun perusteella. Tietäväiset rodun harrastajat tiesivät kertoa, että tämän rodun koirat eivät missään nimessä kuolaa, eivät ainakaan alkuperäisen linjan yksilöt. Uskoinko, en tietenkään. Ennemmin ajattelen, että muiden koirat eivät taida jännittää autoilua tai viettää samoissa määrin aikaa jääkaapilla kuin meidän. Elävät ehkä ulkotarhassa kuivaruualla, jonka perään meidänkään ahmatti ei kuolaisi. Mutta vilautapa sille vaikka leipäjuustoa…
toimittaja
Marika Timonen
marika.timonen@avl.fi