AURA. Kaksivuotisen esiopetuskokeilun ensimmäinen ikäluokka siirtyy syksyllä kouluun. Kokeilusta saadussa väliraportissa ei vielä oteta kantaa tuloksiin, mutta Aurassa kokeiluryhmää vetäneeltä varhaiskasvatuksen opettajalta Riikka Pulkkiselta kaksivuotinen esiopetus saa kannatusta.
Pulkkisen mukaan kaksivuotinen esiopetus huomioi lasten erot oppimisessa sekä mahdollisen tuen tarpeen yksivuotista paremmin. Hän myös huomauttaa, että yksivuotisessa esikoulussa iso osa syksystä menee ryhmäytymiseen.
Myös vanhemmilta tullut palaute on Pulkkisen mukaan ollut positiivista.
–Alkuun moni perhe ihmetteli, mikä juttu tämä on, ja totesi, ettei halua laittaa lastaan aikaisemmin kouluun. Se meni kuitenkin nopeasti ohi ja vanhemmat ovat olleet todella tyytyväisiä, Pulkkinen sanoo ja katsoo kaksivuotisen esiopetuksen antavan lapsille rauhaa kasvaa.
Ohjaava opetussuunnitelma tuli Opetushallitukselta, mutta mukana olevat kunnat muokkasivat siitä kukin omanlaisensa. Aurassa kokeilua lähdettiin toteuttamaan ajatuksella, ettei lapsia istuteta koulumaisesti pöytien ääreen oppimaan. Kirjaimet ja numerot onkin opittu toiminnan kautta.
–Lapsilta kun olen kysynyt, kaikki ovat mielestään saaneet leikkiä tarpeeksi, Pulkkinen sanoo.
–Parasta on, kun lapsi ei oivalla, että häntä opetetaan, vaan lapsi oppii ”opettamatta”, hän jatkaa.
Leikin ja toiminnan sekä ilmiöoppimisen kautta saatu oppi on Pulkkisen mukaan tarttunut hyvin lapsiin.
–Meillä on paljon lukevia lapsia ja matemaattisesti olemme päässeet tavoitteisiin, hän kertoo syksyllä koulutaipaleensa aloittavasta poikavoittoisesta kokeiluryhmästään.
VIRALLISIA tuloksia kokeilun vaikutuksista on luvattu vuoden 2 025 aikana. Tuolloin kokeilun ensimmäinen ikäluokka on ennättänyt käydä koulua kaksi vuotta ja jälkimmäinen ikäluokka vuoden verran. Uuden hallituksen aikeita esiopetuksen suhteen ei vielä tiedetä, mutta Auran varhaiskasvatuspäällikkö Anita Peltonen toivoo, että tulokset katsotaan ja toimintaperiaatteet avataan tarpeeksi hyvin ennen kuin päätöksiä tehdään.
Vaikka Aurassa tulokset vaikuttavat hyviltä, Peltonen suhtautuu varauksella esiopetuksen pidentämiseen.
–Henkilökohtaisesti toivoisin, ettei kaksivuotisesta esiopetuksesta tulisi käytäntöä. Mitä pienempänä mennään kohti koulumaailmaa, sitä lyhyemmäksi lapsuus jää, Peltonen sanoo epäillen, että esiopetuksesta voitaisiin helposti alkaa tehdä koulumaista.
–Oppivelvollisuutta pidennettiin jo toisesta päästä, onko tarpeen pidentää toisestakin, hän kysyy ja katsoo, että kokeilun tavoitteita voidaan saavuttaa muillakin keinoin.
Toisaalta Peltonen myöntää, ettei kenties näe koko tarvetta, sillä Aurassa viisivuotiaiden osallistumisprosentti varhaiskasvatukseen oli jo ennen esiopetuskokeilun alkamista korkea, yli 90 prosenttia.
KAKSIVUOTISEEN esiopetukseen kokeilun aikana ihastunut Pulkkinen tunnistaa Peltosen huolenaiheen. Hänkin toivoo, että toteutuessaan kaksivuotisella esiopetuksella olisi edelleen yhtenäinen tuki ja ohjaus.
Kaikkinensa kokeilu on Peltosen ja Pulkkisen mukaan ollut työllistävä, mutta mielenkiintoinen retki. Opetusministeriötä he kiittelevät tuesta ja ohjauksesta, jota on ollut runsaasti tarjolla. Erityisesti keskustelut toisten esiopetuksen opettajien kanssa ovat Pulkkisen mukaan olleet antoisia ja avartavia. Hän kokee opettajana saaneensa paljon uutta inspiraatiota ja tukea käydyistä keskusteluista.
Vaikka kaksivuotista esiopetusta ei tulisikaan, Pulkkinen pitää kokeilua hyödyllisenä.
–Tarkoitus on, että hyväksi koetut toimintamallit siirtyvät kokeilusta käytäntöön, mutta se luonnollisesti ottaa aikansa, hän sanoo.
Tilhelään sisarusryhmä
Kaksivuotiseen esiopetukseen osallistuneiden, tänä vuonna 6-vuotta täyttävien lasten siirtyessä Tilhelästä puukouluun, Aura perustaa Tilhelään sisarusryhmän. Ryhmään voidaan sijoittaa nimensä mukaisesti saman perheen lapsia alle 6-vuotiaista pienimpiin hoitolapsiin, mutta kaikilla ryhmään sijoitettavilla ei tarvitse olla ryhmässä sisaruksia. Vastaavanlaista ryhmää ei Aurassa ole ollut ainakaan varhaiskasvatuspäällikkö Anita Peltosen aikana, mutta muualla sisarusryhmät eivät Peltosen mukaan ole uusi eikä outo asia.
Aurassa sisarusryhmällä pyritään hakemaan ratkaisua krooniseen hoitopaikkapulaan.
–Varhaista aamu- ja iltahoitoa tarvitsevat lapset on järkevää keskittää Pääskynpesään, eikä meillä sen jälkeen ole riittävästi yli tai alle 3-vuotiaita täyden ikäryhmän perustamiseksi Tilhelään, Peltonen perustelee sisarusryhmän perustamista.
Esikoululaisten siirtämistä koulun yhteydessä olevaan puukouluun Peltonen puolestaan pitää perusteltuna ja järkevänä, koska silloin koulu tulee lapsille tutuksi ja läheiseksi.
Peltonen pahoittelee, että sisarusryhmää perustettaessa joudutaan rikkomaan jo olemassa olevia lapsiryhmiä, mutta lupaa, että lasten yksilölliset tarpeetkin huomioidaan.
Auran käyttöön ottamasta kotihoidontuen kuntalisästä Peltonen ei koe olleen apua hoitopaikkapulaan.
–Kun kuntalisän maksaminen alkoi, yhtäkään hoitopaikkahakemusta ei peruttu.
Vanhempien kanssa käydyissä keskusteluissa on Peltosen mukaan tullut ilmi, että kuntalisän pitäisi olla nykyistä 200 euroa isompi, jotta se vaikuttaisi perheiden päätöksiin. Tällä hetkellä Auran varhaiskasvatuksessa on Peltosen mukaan ennätysmäärä pieniä, alle 3-vuotiaita lapsia.