PÖYTYÄ / Rahkio. Takana on yli parinkymmenen vuoden uurastus ja silti Veli-Matti Rokka tuumaa arboretuminsa olevan vaivoin siinä pisteessä, että hän tohtii esitellä sitä vierailijoille. Rokan mukaan tarvittaisiin vielä muutama vuosikymmen, jotta puut olisivat komeimmillaan.
Rahkion Arboretumin eli puulajipuiston perustaja päätti kuitenkin ryhtyä esittelemään kättensä jälkiä, kun hän vielä jaksaa hoivata tiluksia ja johdattaa kävijöitä kasvien saloihin. Tällä haavaa Rokan kotitalon ympärillä kasvaa satoja puulajeja, joista jokaisella on oma tarinansa.
Arboretumiaan esittelemällä Rokka kannustaa ihmisiä hoitamaan pihojaan sekä puutarhojaan ja ennen kaikkea perehtymään kasveihin.
Toistaiseksi vierailut tulee sopia Rahkion Arboretumin Facebook-sivujen välityksellä. Haaveenaan Rokalla on kehittää luomuksestaan paikallinen nähtävyys ja siihen hän toivoo saavansa tukea Pöytyän sekä Kosken kunnilta. Koskelta siksi, että osa puulajipuistosta ulottuu Kosken kunnan puolelle eikä matkailijoiden suosima Huovintiekään ole kaukana.
Rokka on miettinyt, josko arboretumia voisi pitää tulevina suvina auki kesätyöntekijöiden voimin. Toisena vaihtoehtona on keskittää aukiolot loma-aikaan tai tiettyihin teemapäiviin.
Tuulahduksia maailmalta
Perinteisesti arboretumit ovat paikkoja, joissa esitellään eri puolille maailmaa suuntautuneiden siementenkeruumatkojen tuloksia sekä kasvilajien selviytymistä.
Veli-Matti Rokan silmäteriä ovat pihtakuuset. Niistä muutamat hän on kasvattanut siemenistä saakka. Rahkion Arboretumin harvinaisuuksiin lukeutuu Ahvenanmaalla ja eteläisimmän Suomen rannikkoalueilla pärjäävä saksanpihtakuusi. Sen ei pitäisi pystyä talvehtimaan Rahkion oloissa, mutta toisin on käynyt.
Puistossa on lukuisia pajulajeja, muun muassa Paimionjoen rannalta löytynyt pitkälehtinen vesipaju. Se muodostaa yhdessä keltapeipin ja ukonkellojen kanssa keskieurooppalaisen lehtomaiseman sisääntuloväylän varrelle.
– Keltapeipin otin Saksan Baijerista, kun olin ensimmäistä kertaa esitelmöimässä kansainvälisessä kokouksessa. Ukonkellot toin siemeninä Yhdysvaltain Coloradosta, missä olin opiskelemassa, Rokka esittelee.
Klassista puutarhakulttuuria hän vaalii rosariumilla. Siellä kasvaa samoja pensasruusulajikkeita kuin ennen vanhaan Pietarissa, tsaarin hovissa. Tontin erikoisuuksia on myös Biergarten eli saksalaistyylinen olutpuutarha.
Mustarastas asettui puistoon
Esteettisillä seikoilla on merkitystä, kun Veli-Matti Rokka suunnittelee istutuksia. Vuosien saatossa hän on oppinut, ettei ihminen voi määrätä kasvupaikkaa. Puun hyväksymä paikka on löytynyt monesti vasta pitkällisen etsinnän tuloksena, yrityksen ja erehdyksen kautta.
– Voin valinnoillani ohjailla arboretumin muotoutumista, mutta lopputuolosta en pysty määräämään, Rokka tarkentaa.
Siitä hän on tyytyväinen, että kotitalon ympäristö alkaa muistuttaa puistoa. Rehevien puiden lomassa viihtyvä mustarastas asettui tänä vuonna pihapiiriin, tiettävästi ensimmäistä kertaa.
Nyt puut suojaavat tontin rakennuskantaa, mutta aiemmin rakennukset suojasivat puita. Siksi Rokka halusi säilyttää kanalan, navetan, makasiinin ja konehallin. Hän on koonnut sisätiloihin museoesineitä ja entiseen navettaan on rakentunut 1900-luvun alkuvuosikymmenten tunnelmaa henkivä juhlatila.
Arboretumissa esiintyneillä artisteilla on puistossa nimikkopuunsa, jotka Rokka on valinnut joko heidän elämäntarinansa tai esittämänsä musiikkikappaleen perusteella. Sellaisen on saanut muun muassa Anna Hanski, Tuija Rantalainen sekä arboretumin kummiksi lupautunut laulaja, puutarhatoimittaja ja tietokirjailija Sonja Lumme.
Rahkion Arboretumin avajaisia vietettiin 22.7. Tuolloin julkaistiin myös Rahkion Arboretum -facebooksivu.
Kuka?
Veli-Matti Rokka
56-vuotias
Asuu Pöytyän Rahkiossa
Ylläpitää kotonaan puulajipuistoa eli arboretumia
Koulutukseltaan filosofian tohtori
Työskentelee Luonnonvarakeskuksessa (Luke) erikoistutkijana
Syventyy työssään perunaan, biotekniikkaan, solukkoviljelyyn, kasvinjalostustutkimukseen
