PÖYTYÄ/Karinainen. Viime kesänä Tarvasjoessa Karinaisten koulun lähellä pesinyt laulujoutsenpariskunta on tullut takaisin. Viime kesänä poikaset kuoriutuivat kesäkuun alkupuolella. Nyt poikasten hautominen on parhaillaan käynnissä.
Laulujoutsenen pesintä Tarvasjoessa on kohtuullisen harvinaista, vaikka muuttomatkalla olevia laulujoutsenia joessa onkin totuttu näkemään.
Aikaisemmin laulujoutsen pesi lähinnä Pohjois-Suomessa, mutta lajin yleistyttyä laulujoutsenia on alkanut pesiä myös etelämpänä.
Laulujoutsen syö lähinnä vesikasveja, joita siis nähtävästi löytyy Tarvasjoesta tarpeeksi.
Todennäköisesti laulujoutsenia tullaan näkemään Tarvasjoessa tulevinakin vuosina, sillä laji on pitkäikäinen ja pesimäpaikkauskollinen.
1950–luvulla laji oli pahasti uhanalainen ja Suomessa oli vain alle sata paria. Suojelun ansiosta kanta on kasvanut yli 10 000 pariin.
Laulujoutsen munii huhti–toukokuussa 4–6 munaa, joita naaras hautoo 35–42 vuorokautta. Naaraan käydessä ruokailemassa koiras hautoo. Poikasen ovat lentokykyisiä 75–100 vuorokauden kuluttua kuoriutumisesta ja itsenäistyvät vuoden vanhoina.
Laulujoutsen on yksi varhaisimmista kevätmuuttajista. Osa talvehtii Suomessakin, yleisemmin Etelä-Ruotsin korkeudella. Laji on rauhoitettu koko maassa.
Laulujoutsen on Suomen kansallislintu. Nokan keltainen alue on kiilamainen ja sieraimiin asti ulottuva, mikä on paras erottava tuntomerkki pikkujoutsenesta.
Lähde: Luontoportti