Kyrön alppiruusupuisto puhkeaa pian kukkaloistoon

0
Seppo Vuori ja Maire Toivonen ovat Kyrön alppiruusupuiston aktiiveja. Lahjoituksina saatuja kukkia on kauniissa mäntymetsikössä frisbeegolfradan varrella jo 140.
Seppo Vuori ja Maire Toivonen ovat Kyrön alppiruusupuiston aktiiveja. Lahjoituksina saatuja kukkia on kauniissa mäntymetsikössä frisbeegolfradan varrella jo 140.

PÖYTYÄ/Kyrö. Viisi vuotta sitten Kyrön alppiruusupuistoon istutettiin ensimmäiset ruusut. Maire Toivosen ideasta lähtenyt, vapaaehtoistoimin toteutettu hanke voi hyvin. Tällä hetkellä puistossa on jo 140 lahjoituksena saatua alppiruusua ja lisää istutetaan jatkuvasti.

– Karinaisten Kunto lahjoittaa tänne joka vuosi yhden ruusun ja VPK:n naiset tuo nyt myös oman alppiruusunsa, kertoo puiston naapurissa asuva Seppo Vuori.

Vuori on yhdessä Toivosen kanssa se kantava voima, jonka varassa puistoon istutettujen kukkien hyvinvointi makaa.

Kylmä toukokuu on tänä vuonna hieman hidastanut ruusujen kukintaa, mutta Vuori ja Toivonen uskovat parhaan loiston olevan edessä kesäkuun 10. päivän tietämillä.

Kevään viimeisellä kouluviikolla upeassa kukassa olivat jo valkoiset Novaja Zemlat, muut ruusut kasvattivat vielä nuppujaan.

– Kymmenen vuoden päästä täällä pitäisi jo olla aika näyttävää, Maire Toivonen toteaa.

Noin viikko vielä ja sitten kannattaa suunnata Kyrön omaan alppiruusupuistoon. Kylmä kevät on hieman hidastanut ruusujen kukintaa.
Noin viikko vielä ja sitten kannattaa suunnata Kyrön omaan alppiruusupuistoon. Kylmä kevät on hieman hidastanut ruusujen kukintaa.

Vettä ja rodomultaa

Seppo Vuori on rakentanut uusille alppiruusuille istutuskuoppia ja lupaa tehdä niitä lisää sitä mukaa kun tarvetta on.

Ruusujen hyvinvointi on muutenkin vapaaehtoisten hartioilla, joten Vuori ja Toivonen kastelevat kukkia tarvittaessa. Toivosen mukaan viime kesänä kukkia piti kastella vain pari kertaa, mutta edelliskesänä senkin edestä.

Vesipistettä paikalla ei ole, mutta toistaiseksi kasteluvesi on saatu kallion päällä sijaitsevasta lammesta.

Alppiruusut viihtyvät varjoisassa ja parhaan suojan ne saavat Seppo Vuoren mukaan männyistä. Puun juuret kun menevät niin syvälle maahan, että ne eivät haittaa pensasta – toisin kuin esimerkiksi lähellä maan pintaa olevat kuusen juuret.

Kastelun lisäksi alppiruusuaktiivit kippaavat jokaiselle istutetulle pensaalle säkillisen rodomultaa ja vastaavat ruusujen lannoittamisesta.

– Olemme käyneet lannoittamassa pensaat aikaisin keväällä ja heti sen jälkeen, kun ne ovat kukkineet. Jos lannoittaa heinäkuun jälkeen, kukat kasvavat liikaa, eivätkä kestä talvea, Toivonen kertoo.

Hän on myös toiminut kerjäläisenä eli pyytänyt ruusuja varten onnistuneesti lahjoituksia, muun muassa haketta sahalta ja kalkitonta multaa Taneli Takatalolta.

Alppiruusuilla on kullakin tarinansa. Kuvan kukintansa alussa oleva, hieman vanhempi pensas siirrettiin Kyröön Espoosta, josta se piti poistaa salaojitustöiden tieltä.
Alppiruusuilla on kullakin tarinansa. Kuvan kukintansa alussa oleva, hieman vanhempi pensas siirrettiin Kyröön Espoosta, josta se piti poistaa salaojitustöiden tieltä.

”Me ollaan se kunta”

Tänä vuonna suuri määrä uusia alppiruusuja on saatu paikallisilta kuntavaaliehdokkailta. Maire Toivonen kun keksi ehdottaa ennen kevään vaaleja, että ehdokkaat ottaisivat osaa vapaaehtoispohjalta luotuun puistoon. Harva ehdokas kehtasi kieltäytyä.

Kyrön frisbeegolfradan maastoon, grillikodan läheisyyteen perustetussa puistossa ei lue ruusulajikkeiden nimiä, mutta lista lahjoittajista löytyy kodan seinältä.

– Yritän päivittää listaa jatkuvasti, mutta se on aina välillä revitty irti seinästä. Onneksi muuta ilkivaltaa ei ole tehty. Vain ensimmäisenä vuonna oli joitakin ruusuja heitetty metsään. Kerran sitten puhuttelin nuoria ja näytin heille, mitä tänne on istutettu. Sen jälkeen ei ole ollut ongelmia, Toivonen kertoo.

Tänä keväänä oman pensaan kävivät istuttamassa myös Kyrön alakoulun ekaluokkalaiset. Seppo Vuori toivoo, että muut koululuokat ottaisivat tästä mallia ja toisivat paikalle oman alppiruusunsa.

Maire Toivonen puolestaan haaveilee siitä, että jokainen kuntalainen ymmärtäisi ylläpitää Kyrössä kaunista ympäristöä.

– Ei kunta kaikkea tee, me ollaan se kunta.

 

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän