AURA. Jussi Hakala on vannoutunut vanhojen Mercedes-Benzien harrastaja, mutta samanhenkistä teknistä nerokkuutta hän löytää Citroën Traction Avantistaan, joka oli esittelyvuonna 1934 vallankumouksellinen auto.
Etuveto, erillisjousitus ja itsekantava kori tekevät siitä miellyttävän matkakumppanin ainakin kauniina kesäpäivänä. Sadekelillä on turvauduttava säämiskään, sillä tuulilasille ei ole puhallinta. Sen puutetta tosin korvaa mahdollisuus työntää yläreunastaan saranoitu tuulilasi reilusti raolleen.
Hakalan poika ajoi Traction Avantilla muutaman päivän kodin ja työpaikan väliä todeten, ettei sillä ole asiaa arkiaamun ruuhkaan.
Suuntamerkkiä näytetään samaan tapaan kuin nykyautoissa, mutta vilkkuvalon sijaan korin sivupalkista laskeutuu vinkkari. Kanssakulkijat eivät osaa kiinnittää siihen huomiota, eivätkä myöskään vasemmassa takalokasuojassa olevaan takavalon–jarruvalon yhdistelmään.
Ajaminen vaatii runsaasti päänpyörittelyä, sillä auton ympärillä on suurehkot katvealueet. Kuljettajan puolella on pieni sivupeili ja tuulilasin avauskahvassa taustapeili, josta erottuu lähinnä takaikkuna.
Gangsteri vai kuningatar?
Kansan suussa Citroën Traction Avant tunnetaan Gangsteri-Sitikkana. Nimi juontaa juurensa siitä, että rikolliset suosivat niitä kaahatessaan lainvalvojia pakoon. Vaikka auto ei ollut erityisen tehokas, kaarteet saattoi ajaa etuvedon turvin kovaa.
Gangsteriauton maineen väitetään olevan saksalaista alkuperää, kun taas Ranskassa Traction Avantilla on romanttisempi lempinimi, Reine de la Route, mikä tarkoittaa teiden kuningatarta.
Historiikkien perusteella auton suunnittelusta vastanneilla André Lefébvrellä ja Flaminio Bertonilla oli käytännölliset tavoitteet: nopea ja käyttökuluiltaan kohtuuhintainen auto. He halusivat itsekantavan, aerodynaamisen korin sekä mahdollisimman alhaalla olevan painopisteen.
Automerkin perustaja André Citroën toivoi uutuusmalliin automaattivaihteistoa, jollaisen hän oli nähnyt Pariisin autonäyttelyssä 1920-luvulla. Automaattia pidettiin kuitenkin epävarmana ja niin Traction Avant varustettiin kolmiportaisella manuaalilaatikolla, jota käytetään keskellä kojetaulua olevasta kahvasta.
Ratkaisu näyttää eksoottiselta, mutta Jussi Hakala kehuu sen toimivan hienosti.
Sivistynyttä kyytiä vailla räminöitä
Jussi Hakalan vuonna 1949 valmistunut auto on mallia Berline B11.
Hän kertoo mieltyneensä ennen muuta sen ulkomuotoon, joka antaa viitteitä erikoisista ratkaisuista.
– Tämä on myös yllättävän kevyt. Vaikka pituutta on yli 4,6 metriä, painoa on ainoastaan 1 170 kiloa, Hakala esittelee.
Vaihteisto on moottorin etupuolella. Moottorin ja vaihteiston muodostama kokonaisuus on kiinnitetty runkoon kelluvalla rakenteella, jotta värinät eivät kantautuisi matkustamoon.
Ajettaessa äänimaailmaa sävyttää nelisylinterisen moottorin hurina. Räminöitä tai nykyautoista tuttua muovista kaikua ei kuulu.
Traction Avantista on myös kuusisylinterisellä moottorilla varustettu malli ja loppusarjan erikoisuus oli hydropneumaattisesti jousitettu taka-akseli, joka antoi viitteitä seuraavan DS-mallin hienouksista.
Traction Avant on ollut Jussi Hakalan hoivissa nelisen vuotta. Hän tuumaa autonsa teknisten ratkaisujen olevan oivaltavia, mutta melko yksinkertaisia ja varmatoimisia. Ajokilometrejä Hakalan Traction Avantille kertyy vähän. Kuluvana suvena Traction Avant nähtäneen muutamaan otteeseen Hakalan kotikulmien teillä.
FAKTA
Citroën Traction Avant
Auton suunnittelivat André Lefébvre ja Flaminio Bertoni
Valmistusvuodet 1934–1957
Traction Avanteja tehtiin eri versioina yhteensä noin 760 000 kappaletta
Auto on tuttu elokuvista, kuten Suuri pakoretki, Salainen agentti 007 Istanbulissa ja The Sound of Music
