Saaristomeri on Suomen ainoa rannikkoalue, jonka tila ei ole lähtenyt parantumaan, vaikka pieniä viitteitä edistyksestä on havaittu. Monista toimenpiteistä huolimatta valuu Saaristomereen edelleen enemmän ravinteita kuin meri pystyy niitä poistamaan. Näin ollen rehevöityminen pysyy yllä.
Kansallinen tavoitteemme on, että Saaristomeren valuma-alueen ravinnetilannetta muutetaan siten, että alue saadaan pois HELCOMin hotspot -listalta vuoteen 2027 mennessä, kuten Marinin hallitus asetti tavoitteeksi vuonna 2021 sen käynnistäessä Saaristomeri-ohjelman. On hyvä, että myös Orpon hallitus on jo hallitusohjelmassaan tälle vaalikaudelle sitoutunut jatkamaan ohjelmaa, sillä meren tilan parantamiseen tarvitaan pitkäjänteisyyttä.
Hallitus on käynnistänyt Saaristomeren parantamistoimia, kuten ravinteiden kierrätyksen pilottihankkeet kolmessa eri kohteessa. Näytöt toimien tuloksista ovat toistaiseksi kovin vähäisiä. Vaikka suunta on oikea, niin resursseja Saaristomerityölle kaivataan kuitenkin kipeästi lisää.
Orpon hallitus on tehnyt myös Saaristomeri-tavoitteiden vastaisia toimia mm. sallien vesistön ympäristötavoitteista poikkeamisen. Hallituksen esityksen mukaisesti vihreän siirtymän ja puhtaan energian hankkeet voivat hakea poikkeusta vesienhoidon ympäristötavoitteista, joiden mukaan kunnoltaan erinomaisiksi luokiteltujen vesien tila ei saa heikentyä. Tämä tarkoittaa, että suojelusta voidaan tinkiä, minkä seurauksena vesien tila voi heiketä. Rantaviivaan rakentamisen salliminen ei myöskään edistä rantojen kuntoa.
Hallituksen Saaristomeri-tavoitteiden vastaisista toimista ikävimpiin kuuluu fosforiasetuksen lantapoikkeuksen jatko, joka tuli voimaan 17.1. 2025 ja on tällä asetuksella voimassa vuoden 2026 loppuun. Hallitus valmistelee poikkeuksen muuttamista pysyväksi. Tämä päätös toimii täysin Saaristomeren parantamisen tavoitteita vastaan ja uhkaa vesittää hallitusohjelman hyvät Saaristomeri-kirjaukset.
Suuri ongelma on rahoituksen vähyys. Hallitukselta tarvittaisiin huomattavasti nykyistä suurempia rahallisia panostuksia Saaristomereen. Orpon hallitus on vähentänyt esimerkiksi vesienhoidon rahoitusta yli 40 miljoonaa euroa vuoteen 2023 verrattuna, siihen on varattu tälle vuodelle vain noin kuusi miljoonaa euroa. Hallituksen Saaristomeri-tavoitteet ovat hyviä, mutta rahoitusta ei ole tarpeeksi tavoitteiden saavuttamiseksi. Pienentyneet resurssit hidastavat jo entuudestaan liian hitaasti etenevää Saaristomeri-työtä.
Saaristomeren asiaa saataisiin eteenpäin, jos maataloustukien ehtoja saataisiin muutettua kannustamaan maaperän parannuksiin niin, että ne ehkäisisivät valumia Saaristomereen. Toivottavasti Suomi ottaa tämän huomioon vaikuttaessaan EU:n uuden Cap-kauden maataloustukien sisältöön.
Eeva-Johanna Eloranta
kansanedustaja (sd.)
eduskunnan Saaristomeriryhmän puheenjohtaja