KANSALLISPUISTO. Suomen luonnonsuojeluliiton Varsinais-Suomen ja Satakunnan piirien edustajat toimittivat Lounaismaan kansallispuistoa koskevan aloitteen juhannusta edeltävällä viikolla Ympäristöministeriöön. Aloitteen kokoaja Osmo Kivivuori arvelee, että nopeimmillaan eduskunta voi säätää Lounaismaan kansallispuistoa koskevan lain vuoden tai kahden sisällä.
Kaikki kansallispuistoon kaavaillut maa-alueet ovat valtion omistuksessa, minkä Kivivuori uskoo nopeuttavan prosessia.
– Hallitus on päättänyt olla perustamatta uusia kansallispuistoja hankintakustannusten vuoksi, mutta Lounaismaan kansallispuistosta niitä ei syntyisi, hän selventää.
Kivivuori perustelee hanketta myös sillä, että puistojen ja niitä koskevien säännösten määrä vähenisi, kun Kurjenrahkan kansallispuisto sekä Vaskijärven luonnonpuisto liitettäisiin osaksi Lounaismaan kansallispuistoa.
Uusi puisto ei edellyttäisi kalliin luontokeskuksen rakentamista. Sen sijaan kävijät voisivat tukeutua Yläneen Luontokapinettiin sekä Kurjenrahkan Kurjenpesä-luontotupaan.
Kivivuoren mielestä olisi luontevaa laajentaa Luontokapinetin näyttelyä lopetettujen kansallispuistokeskusten materiaaleilla. Hän on luottavainen, että puisto houkuttaisi runsaasti kävijöitä, mikä piristäisi paikallista yrityselämää.
Raasi yhdistäisi alueet
Kaavaillun kansallispuiston tuntumassa asuva, mynämäkeläinen Osmo Kivivuori on vaikuttanut merkittävästi suomalaisen suojelualueverkoston kehittymiseen. Hänen työuransa alkoi 1973 ympäristönsuojelun tarkastajana Turun ja Porin lääninhallituksessa ja jatkui Lounais-Suomen ympäristökeskuksessa. Nyt Kivivuori on eläkkeellä.
Hänen mukaansa Lounaismaan kansallispuiston yhteenlaskettu pinta-ala olisi noin 11 000 hehtaaria, ja näin ollen se olisi Etelä-Suomen manneralueen laajin kansallispuisto. Laajuus riippuu paljolti siitä, kuinka Metsähallituksen hallinnoimaa ja Puolustusvoimien käytössä olevaa Raasin aluetta rajataan puolustushallinnon sekä Ympäristöministeriön neuvotteluissa.
Uutta luonnonsuojelulailla perustettua suojelualuetta muodostuisi Raasin rajauksista riippuen 2000–3000 hehtaaria. Raasi on linkki nykyisen Kurjenrahkan kansallispuiston, Vaskijärven luonnonpuiston ja Satakunnan puolella olevan suo- ja järvialueen välillä aina Koskeljärveä myöden. Raasin arvokkaiden luontoalueiden sisällyttäminen kansallispuistoon tekisi kokonaisuudesta laajan ja ekologisesti eheän.
Lounaismaan puiston pinta-alalaskelmiin on otettu mukaan nykyisten puistojen rajoilla olevat, valtion omistamat Särkijärvi, Vaskijärvi ja valtion lähes kokonaan omistama Mynäjärven vesialue.
Maanomistajia arveluttaa
Lounaismaan kansallispuisto koostuisi useista suojelluista alueista, joiden väliin jää yksityisomistuksessa olevaa maata. Ainakin yläneläiset metsänomistajat jännittävät, voivatko he harjoittaa metsätaloutta tulevaisuudessakin, vai tullaanko kansallispuistolohkoja ympäröivät metsät ennen pitkää suojelemaan.
Osmo Kivivuoren mukaan maanomistajilla ei ole syytä huoleen. Heillä on jatkossakin päätösvalta maansa ja metsänsä käyttöön sekä myyntiin.
– Suomessa on tuhansia maanomistajia suojelualueiden välissä ja niiden rajanaapureina, eikä tietooni ole tullut suojeltua luontoa koskevia valituksia, Kivivuori sanoo.
Metsähallitus puolestaan maksaa tiekunnille yksityistielain mukaisesti esimerkiksi polkujen lähtöpaikoille suuntautuvasta liikenteestä.
Lain säätäminen kestää
Lounaismaan kansallispuistoaloitteen käsittely jatkuu siten, että Ympäristöministeriö asettaa eri puolilta Suomea tulleet kansallispuistoesitykset järjestykseen. Syksyllä selviää, tehdäänkö esityksille jotain kuluvan hallituskauden aikana vai valmistellaanko ne seuraavaa hallitusta varten.
Mikäli hallitus tekee uutta kansallispuistoa koskevan lakiesityksen, se etenee eduskunnassa lähetekeskustelun kautta valiokuntakäsittelyyn. Valiokunnat kuulevat asiantuntijoita, ottavat huomioon eri näkökulmia ja laativat esityksestä mietintönsä.
Valiokuntakäsittelyn jälkeen on edessä lakiehdotuksen ensimmäinen käsittely, jossa käydään yleiskeskustelu ja yksityiskohtainen käsittely. Toisessa käsittelyssä päätetään lakiehdotuksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä. Mikäli laki hyväksytään, se toimitetaan presidentin vahvistettavaksi.
Osmo Kivivuoren arvio on, että lainsäätämisprosessi kestää vähintään vuoden.
FAKTA
Lounaismaan kansallispuisto olisi noin 11 000 hehtaaria sisältäen mm. Kurjenrahkan kansallispuiston ja Vaskijärven luonnonpuiston sekä valtioneuvoston asetuksilla suojeltuja alueita.
Puisto olisi Auran, Pöytyän, Euran, Maskun, Mynämäen, Nousiaisten ja Ruskon kuntien sekä Laitilan ja Turun kaupunkien alueilla.
Perustamisesta ei aiheudu valtiolle maanostokuluja eikä merkittäviä hakkuutulomenetyksiä, sillä alueet ovat jo valtion omistuksessa ja pääosin luonnonsuojelulain mukaisesti suojeltuja tai Metsähallituksen suojeltaviksi luokittelemia.
Puisto toteuttaisi kansallisia luonnonsuojelutavoitteita, edistäisi EU:n Natura 2000 -alueiden suojelun toimeenpanoa ja tukisi biodiversiteetin sekä hiilinielujen vahvistamistavoitteita.
Lounaismaan kansallispuisto on merkitty valtaosin, Raasin aluetta lukuun ottamatta, Varsinais-Suomen ja Satakunnan maakuntakaavojen suojelualuevarauksiin.
”Leveämmät hartiat olisivat tervetulleet”
Pöytyän kunnan omistamaa Luontokapinettia pyörittävän Pöytyä–Oripää 4H-yhdistyksen toiminnanjohtaja Minna Lukkala toteaa Lounaismaan kansallispuistohankkeen olevan niin alkuvaiheessa, ettei Yläneellä ole tehty asian suhteen tarkempia suunnitelmia.
– Toki hanke on Luontokapinetin kannalta hyvä asia, jos se antaa nykyistä paremmat resurssit toimintaan sekä toivottavasti myös rahallista tukea. Leveämmät hartiat olisivat tervetulleet, Lukkala kiteyttää.
Hän kertoo monien kävijöiden kiitelleen Luontokapinetin näyttelyä tasokkaaksi ja kaivanneen lisää tietoa paikasta ja sen tapahtumista.