MARTTILA. Kylämäen Hevostilan suomenhevoset sopivat moneen menoon. Tiistaisin hevoset toimivat ratsuina ratsastusjousiammuntaa harrastavalle joukolle, jota valmentaa Salossa asuva Katariina Cozmei.
– Lajin etuna on se, että tämä sopii ihan kaikille ja lähes kaiken ikäisille, lajin pitkän linjan pioneeri Cozmei vakuuttaa.
Talvella ratsastajat harjoittelevat ammuntaa ja ratsastusta Kylämäen suuressa maneesissa sormet kohmeessa. Kesällä harrastuspaikkana on Kylämäen maalaismaisemaan tehty harjoitusrata.
Ratsastusjousiammunnassa ratsastajan on hallittava hevonen pelkällä istunnalla, sillä käsien on oltava vapaana ampumista varten. Pelkkä laukkaaminen hevosella, jonka ohjat riippuvat vapaina eläimen kaulalla, ei ole jokamiehen hommaa. Kun siihen lisätään tarkkuutta ja hyviä hermoja vaativa jousiammunta, ollaan tekemisissä haastavan lajin kanssa.
– Tämä on sopivan jännittävää, kun sitä pystyy ja uskaltaa päästää hevosen irti kontrollista, lapsena ratsastusta harrastanut ja aikuisiällä hevosten pariin palannut Jaana Honkala toteaa.
Ampumista hän on harjoitellut myös maasta käsin. Viime kesänä Pöytyältä lähtöisin olevaa Honkalaa puri jopa vähän kisakärpänen, kun hän osallistui elämänsä ensimmäisiin ratsastusjousiammuntakisoihin.
(Juttu jatkuu kuvien jälkeen.)
Ratsun saa kisapaikalta
Ratsastusjousiammunnassa ei yleensä kilpailla omalla hevosella vaan ratsun saa kisapaikalta. Lajin vaikeusastetta lisää huomattavasti se, että kilpailuissa alla on entuudestaan tuntematon ratsu, jonka kanssa yhteistyön on sujuttava, jotta ammuntaa voi edes ajatella.
Marttilassa Jaana Honkalan tavoin harjoitteleva Eelis Lummaa, 18, aloitti ratsastusjousiammunnan viisi vuotta sitten. Vuotta myöhemmin lajin alkeiskurssille osallistuivat myös pojan äiti Virpi ja pikkuveli Aatos Lummaa.
Virpi Lummaa harrasti ratsastusta aikoinaan teini-iässä, joten sen osan lajista hän hallitsee, mutta jousipyssyllä ampumista poikien äiti on harjoitellut muun muassa trampoliinilla.
– Siinä on sama tunnelma kuin laukkaavan hevosen selässä. Pomppii ja pitää osua maaliin, Turun yliopistossa ekologian ja evoluutiobiologian professorina työskentelevä Lummaa hymyilee.
Aatos Lummaa, 14, harrasti aiemmin kilpauintia. Ratsastusjousiammunta on kuitenkin hänestä kivempaa hevosten ansiosta.
Kesäkuussa Lummaan pojat osallistuvat Italiassa kansainvälisiin ratsastusjousiammuntakisoihin. Aatokselle kerta ulkomaan kisoissa on toinen, Eelis sen sijaan on ehtinyt kilpailla ulkomailla enemmänkin.
– Kuulun ratsastusjousiammunnan Suomen maajoukkueeseen. Italian jälkeen minulla on GP-kisat Turkissa. Ne ovat kesän päätavoitteeni, isoveli kertoo.
Katariina Cozmei seuraa valmennettaviensa toimintaa harjoituksissa ja huikkaa näille yksilöllisiä ohjeita, joista suurin osa liittyy ammuntaan, ei hevosen hallintaan.
Ratsastajat laukkaavat vuorotellen 90 metrin radalla, nappaavat selässään olevasta viinistä aina uuden nuolen ja ehtivät kukin ampua matkan aikana kolme nuolta pellolle sijoitettua maalitaulua kohden.
– Hevosen vauhdista riippuu, montako nuolta ehtii tuolla matkalla ampua, mutta maailman huiput ampuvat kuudesta kahteentoista nuolta. Nopeimmat hevoset laukkaavat radan jopa seitsemään sekuntiin. Maksimiaikaraja on 18 sekuntia. Jos sitä kauemmin kestää, tulee aikasakkoja, jos taas on nopeampi, saa taulupisteiden lisäksi aikapisteitä, joihin myös osumien määrä vaikuttaa, kertaa Cozmei lajin sääntöjä.
Kyseessä on valmentajan mukaan taktiikkalaji, jossa toiset opettavat hevosensa laukkaamaan hitaasti, jotta ehtivät ampua mahdollisimman paljon. Toiset taas laukkaavat kovaa, jotta saavat aikapisteitä.
Eelis Lummaan menoa katsoessaan valmentaja toteaa, että poika on kuin ratsastusjousiammunnan Kimi Räikkönen, koska hänellä on hyvät hermot ja lahjakkuuttakin löytyy. Lukion kolmannen luokan aloittava Eelis on jo pitkään kuulunut myös lajin kansainvälisen rankingin top 10 -joukkoon.
Vasta vuoden ratsastusjousiammuntaa harrastanut Milja Söderström pärjää silti harjoituksissa hyvin muiden mukana, vaikka nuolet eivät kovin usein maalitauluun osu. Jo lapsena ratsastuksen aloittanutta naista viehättää lajin erilaisuus.
– Tässä unohtaa kaiken muun ja on ihanaa, kun huomaa, että nämä hevoset tykkäävät tästä!
FAKTA
Ratsastusjousiammunta on vaativa urheilulaji, jossa hevosen laukatessa ratsastaja ampuu nuolia maalitauluihin perinteisellä, käsin viritettävällä jousella.
Radat vaihtelevat 90 metrin suorista radoista 1,5 kilometriä pitkiin maastoratoihin, joilla on esteitä hevosille ja maaleja on joka suunnassa.
Lajin harrastajia on Suomessa arviolta pari sataa.
Lajin alkeiskursseja järjestetään muun muassa Kylämäen Hevostilalla Marttilassa.