PÖYTYÄ/Yläne. Elijärviyhdistys on saanut Leader Jokivarsikumppaneilta 15 000 euron rahoituksen kolmivuotiselle hankkeelle, jolla edistetään Yläneen Elijärven tilaa ja virkistysmahdollisuuksia. Hankkeen rahoitus tulee osin Euroopan unionilta ja lisäksi siihen edellytetään lähes 4 000 euron edestä talkootöitä.
Elijärviyhdistyksen tiedottaja ja jäsenrekisterin hoitaja Jouko Lehtinen kertoo, että niittotöiden on määrä alkaa heinä–elokuussa.
Paikalle on tilattu keräävä niittokone, jolla käydään läpi yleisiä vesialueita. Niiltä kertyvä kasvijäte viedään ennalta määrätyille läjityspaikoille.
Humus ruokkii kasvustoa
ELY-keskuksen mittausten mukaan Elijärven tila on hyvä; vesi on puhdasta eikä siinä ole haitta-aineita. Jouko Lehtinen muistaa, kuinka järvivettä käytettiin 1950-luvulta aina 1970-luvulle saakka ruoanvalmistukseen ja niin voisi tehdä yhä.
Mieluummin rannan asukkaat käyttävät kuitenkin kaivo- tai vesijohtovettä, sillä järvivedessä on kosmeettinen haitta. Ympäröiviltä soilta valuva turvepitoinen humus tuo siihen ruskehtavan värin.
Humus laskeutuu järven pohjaan tarjoten hyvän kasvualustan muun muassa järviruo’olle, lumpeelle, ahvenvitalle ja ulpukalle.
Jouko Lehtinen ja Elijärviyhdistyksen varapuheenjohtaja Markku Auvinen kertovat kasvien valtaavan suojaisia lahdenpoukamia, joista ne levittäytyvät hiljalleen keskemmälle järveä.
– Jos vesikasveja ei niitetä, järvi kasvaa hiljalleen umpeen, Lehtinen sanoo.
Talkoolaisilla on tärkeä rooli
Elijärviyhdistyksessä toivotaan, että nyt alkavalla hankkeella saadaan aikaan näkyviä tuloksia, kun kasvustoa niittettäneen noin 20 hehtaaria vuodessa.
Tärkeimpiin niittokohteisiin lukeutuvat Kutemalahti ja Pihlavanlahti. Jotta kasvustot pysyvät kurissa, samoilla alueilla on käytävä useana peräkkäisenä vuotena.
– Niitettävää on paljon, emmekä välttämättä voi tilata hankkeen tiimoilta uusintaniittoja joka paikkaan, Markku Auvinen arvelee.
Hän toivookin Elijärven rannan asukkaiden ja muiden järven tilasta kiinnostuneiden osallistuvan rahoituksen ehtona olevaan talkoo-osuuteen. Talkootunnit raportoidaan lomakkeilla ELY-keskukselle. Yhdistys postittaa lomakkeet jäsenistölleen ja lisäksi se jakaa niitä 19.7. Yläneen torilla.
– ELY:n mukaan talkootyön tulee olla yleisillä alueilla tapahtuvaa niittoa eikä aivan omaa mökkirantaa hyväksytä, Jouko Lehtinen täsmentää.
Käsipelillä tehtävän talkootunnin hinnaksi ELY on määritellyt 20 euroa ja konetyötunnin hinnaksi 40 euroa.
Varusteiksi soutuvene ja viikate
Vaikka Elijärven keskisyvyys on alle 1,5 metriä, kahlaaminen on upottavan humuksen vuoksi hankalaa. Sen sijaan Lehtinen ja Auvinen kannustavat niittotalkoisiin soutuveneen sekä viikatteen kera.
Lehtisellä on tapana kerätä kasvillisuutta tyttärensä kanssa.
– Tytär soutaa, minä käytän lyhytvartista viikatetta ja nostan kasvit veneeseen, hän selittää.
Kasvit pyritään katkaisemaan mahdollisimman alhaalta ja onttovartiset leikataan siten, että vesi menee putkeen sisälle tukahduttaen kasvin.
Joillakin Elijärven ranta-asukasryhmillä on yhteisiä niittokoneita. Esimerkiksi Paltanniemen länsipuolen ja Valtionpuiston ranta-asukkailla on moottoroitu, veneeseen kiinnitettävä leikkuri, jota he käyttävät talkoilla ja myös paikallinen kalastusosakaskunta on niittänyt järven yleisiä alueita jo usean vuoden ajan. Elijärviyhdistyksen jäsenet ovat osallistuneet keräyksiin, joiden tuotoilla on pystytty kustantamaan keräävä niittokone järvelle.
ELIJÄRVI
Pinta-ala: 495,34 ha
Syvin kohta: 2,37 m
Keskisyvyys: 1,42 m
Tilavuus: 7 023 570 m3
Rantaviivaa: 20,44 km
Korkeustaso: 54,3 m
Elijärven ainoa laskujoki on Lampsijärveen ja lopulta Mietoistenlahteen laskeva Merijoki.
Järvi kuuluu Laajoen päävesistöön ja Kokemäenjoen–Saaristomeren–Selkämeren
vesienhoitoalueeseen.