AURA . Pöytyän Karinaisissa asuva maanviljelijä Juha Haapanen tarkastelee syysvehnäpeltoaan Aurassa. Vuokramaalla kasvava vehnäsato näyttää tällä hetkellä suhteellisen hyvältä.
Viljarivistöjen keskellä näkyvät tyhjät vaot eivät ole lakoa vaan tarkoituksella väliin jätettyjä ruiskutusuria.
– Nyt se näyttää ihan kohtuulliselta. Ei vielä voi silti sanoa, mitä tästä tulee, kun kaikki riippuu ilmoista. Nyt tarvitaan vaan lämpöä, ja toivottavasti sitä olisi myös sitten korjuuaikana elokuussa, Juha Haapanen puntaroi.
Hän lisää, että aurinkoa tehokkaampaa ja parempaa viljankuivuria ei olekaan. Haapanen viljelee syysvehnän ohella kauraa, ruista ja ensimmäistä vuotta myös kuminaa. Kuminasta satoa on kuitenkin odotettavissa vasta ensi vuonna.
Eilen kuminapellolla käydessään Haapanen huomasi, että maan pinta on kaikesta huolimatta kovin kuiva.
Ukkoskuuroja ei kaivata
Suurin osa Juha Haapasen viljelyksistä on omilla pelloilla Vähä-Ollilassa ja pienempi osa vuokrapelloilla Aurassa ja Tarvasjoella.
Kylmät alkukesän kelit eivät ole satonäkymiä heikentäneet. Tämän hetken näkymät ovat Juha Haapasen mukaan kohtuullisia, kun vettä on tullut riittävästi, mutta ei liikaa.
Kasvustot ovat edelleen pystyssä, mutta tähkän kasvettua kookkaaksi, alkaa sillä olla niin paljon painoa, että kova rankkasade voisi aiheuttaa viljan lakoontumisen. Sen vuoksi kovat ukkoskuurot ovat niitä, joita viljelijä saa pelätä jatkuvasti.
– Pieni vesisade olisi hyvä, mutta muuten saisi olla poutaa. Eilenkin oli riskinä ukkoskuurot ja aina se vaara on helteillä olemassa, mutta onneksi ei ainakaan tännepäin osunut eilen sadetta.
Riskinä sadolle voivat olla osaltaan myös hirvieläimet. Niidenkin tuhoista Juha Haapasella on kokemusta. Pari vuotta sitten peurat olivat riipineet tilan yhden kaurapellon niin, ettei siitä oikein korjattavaa korjuuaikana jäänyt.
—-
Sateet haasteena, mutta myös tilojen tulevaisuus huolettaa viljelijöitä
MTK:n ja SLC:n kesäkuussa tekemällä valtakunnallisella kasvukyselyllä kartoitettiin satonäkymiä ja tilojen taloustilannetta. Kyselyyn vastasi yli tuhat viljelijää, jotka edustivat kattavasti eri tuotantosuuntia. Varsinais-Suomesta vastaajia oli 160.
Sääolosuhteet vaihtelivat merkittävästi eri alueiden välillä, mutta alkukesän sateet heikensivät satonäkymiä lähes koko maassa. Silti Varsinais-Suomessa 36 prosenttia vastaajista arvioi syysviljan sato-odotuksen olevan tavanomaista suurempi, kevätviljoissa satonäkymä nähtiin alueella hyvin vaihtelevana, mutta silti kevätviljan sato-odote maakunnassa oli muuta maata korkeampi.
Valkuaiskasvien, öljykasvien ja sokerijuurikkaan satomäärä arvioitiin Varsinais-Suomessa keskimäärin hieman tavanomaista satomäärää pienemmäksi. Sen sijaan säilörehunurmen ensimmäisen sadon, 53 prosenttia vastaajista, ja kuivaheinäsadon, 28 prosenttia vastaajista, viljelijät arvioivat tavanomaista suuremmaksi.
Syyksi tavallista heikommalle satomäärälle peräti 67 prosenttia varsinaissuomalaisista vastaajista ilmoitti liialliset sateet ja märkyyden.
Myös huoli maatalouden kannattavuudesta heijastui moniin vastauksiin. Hieman yli puolet tiloista arvioi taloustilanteensa olevan normaali, kolmannes koki sen olevan tavanomaista vuotta heikompi.
Tuotannon kannattavuus on heikentynyt merkittävästi ja erityisesti pienillä, alle 10 000 euron liikevaihdon tiloilla, tuotannon lopettamista harkitaan yhä useammin. Vastaajista moni koki, että nykyinen järjestelmä suosii suuria tiloja ja jättää pienviljelijät sekä osa-aikaiset toimijat marginaaliin.
