Mutta se naisista ja asiaan. Siis moottoripyöriin.
Ostin kahdeksantoista vuotta sitten custom-mallisen moottoripyörän, Dragstarin. Siis sellaisen, jolla prötkötellään rennosti hiljakseen takakenossa eikä pyyhälletä tuhatta ja sataa pers pystyssä etukenossa. Alkuun – eli ehkä noin viitisen vuotta – olin hieman epäluuloinen uutta kulkupeliä kohtaan. Onkohan kyseessä kestävä peli?
Hyvin on kestänyt. Edelliskesänä taisin herättää Kyrön keskustassa ihmetystä, kun pysähdyin kaatosateessa kuvaamaan moottoripyörän matkamittaria. Satatuhatta tuli täyteen ja koska kyseessä ei ole miljoonamittari, homma alkoi uudelleen nollasta.
Pyörä toimii edelleen mainiosti, mutta ajattelin, että ei mopolla mahdottomia niin kuin pohjoisessa sanotaan. Hommasin siis tänä keväänä kymmenen vuotta nuoremman ja vähän ajetun, jonkun verran isommankin kulkupelin. Ihan vaan noin ilmastotekona, sillä uusi pyörä on ruiskukone ja vaikka tehoja on enemmän, kulutus on pienempi. Tähtikartallakin halusin pysytä, joten kyseessä on Midnight Star ja merkki tietysti sama kun luottamus kerran oli jo syntynyt.
Koska parikymppisellä pojallani on vasta A2-moottoripyöräkortti, hän saa ajaa vanhaa moottoripyörääni mutta ei uutta. Päätin siksi pitää tämän kesän kahta pyörää, niin päästään pojan kanssa cruisalemaan. Myyntiarvoahan ei satatonnia eli siis hädin tuskin sisään ajetulla, vasta 27 vuotta vanhalla Drag Starilla ole ja vakuutuskin on hyvin edullinen, koska kyseessä on herrasmiesten cruisailupeli, jolla ajellaan siististi.
Samalla tulin keksineeksi uuden määritelmän termille ambivalentti. Sanakirjan mukaanhan kyseessä on ristiriitaisia tunteita herättävä asia. Vaihtoehtoisesti voi asian ilmaista niin, että ambivalentti tarkoittaa sitä kun oma lapsi pääsee ajamaan moottoripyörällä, jota hän on ihaillut koko lapsuutensa ja tehnyt matkustajana isän kanssa paljon retkiäkin ja itse ajat perässä uudella hankinnalla, johon olet tapojesi vastaisesti ihastunut ihan ensi metreistä lähtien. Aika hianoo siis.
Ambivalentti siksi, että moottoripyöräily on aina jonkun verran vaarallista puuhaa, vaikka kuinka siististi ajelisi. Pikkuisen pitää siis pelätä, mutta ei niin paljon ettei uskalla lähteä kotisohvalta ulos elämään isän ja pojan yhteistä tähtihetkeä. Sitä kun Dragstar ja Midnight Star murahtavat käyntiin.
päätoimittaja
Asko Virtanen
asko.virtanen@avl.fi