–Järvi oli juuri jäätymässä, kun nuori ammattikalastaja lähti vielä nopeasti hakemaan rysiä pois järveltä. Hän soitti isälleen, että tuletko mukaan, mutta isä oli Köyliönjärvellä puhdistuskalastamassa. Niinpä nuori mies lähti yksin vesille, muistelee Pyhäjärven Järvipelastajien puheenjohtaja ja isomman pelastusaluksen, Lähin, päällikkö Kimmo Koivisto .
Jostain syystä kalastaja joutui hyytävän kylmän veden varaan ja eräs toinen kalastaja oli havainnut veneen ajelehtivan yksin järvellä.
–Sinne lähdettiin isolla porukalla, kunhan vaan saatiin ensin veneitä vesille.
–Päätimme porukalla, että etsimme hukkunutta niin kauan, että hänet löydämme, vaikka pitäisi jäitä rikkoa. Lähisaaret oli jo käyty läpi, joten kyllähän me tiesimme, että tämä kaveri ei enää elossa löydy. Poikani oli hänen paras ystävänsä ja hän ilmoitti töihinkin, että ei tule töihin ennen kuin ystävä on löytynyt. Viidennen päivän illalla nuoren kalastajan isän naarauskoukkuun tarttui hänen oma poikansa. Se oli tarkoitettu niin, Koivisto muistelee kyynel silmässä.
Auttamishalu heräsi
Auttamishalu oli herännyt. Etsinnöissä oli melkein koko ajan seitsemän venettä. Hautajaisia ennen tehtiin päätös jonkinlaisen pelastusseuran perustamisesta. Kuolleen kalastajan vanhemmat toivoivat adressien sijaan osoittamaan muistamiset pelastusseuralle.
–Siitä kertyi noin viisi tuhatta euroa. Se oli meille tärkeä potti ja oikeastaan mahdollisti Järvipelastajien toiminnan alun, Koivisto muistelee.
Tragedian synnyttämä auttamisen tarve ja voima siivitti pelastustoiminnan käyntiin todella nopeasti, vaikka tiellä oli esteitäkin.
–Meripelastusseurasta sanottiin, että he eivät halua enää yhtään uutta seuraa, ettei ole tarvetta. Sieltä lueteltiin niin paljon ehtoja, että luulivat varmasti, ettei me pystytä siihen. Sanoin vaan kaikkeen, että onnistuu, vaikka ei ollut hajuakaan siitä, että onnistuuko, Koivisto naurahtaa.
Reilun puolen vuoden sisään saatiin koulutukset pyörimään ja ensimmäiset Meripelastusseuran kouluttamat pelastajat toimintaan. Rahaa kerättiin lisää ja ihmiset tukivat myös toiminnan käynnistämistä. Kalastaja hukkui 2007, seuran toiminta virallistettiin kesällä 2008.
Meripelastusseura toimitti myös ensin pienen pelastusaluksen Pyhäjärven Järvipelastajille.
–Noissa veneissä on 15 prosentin omavastuuosuus. Ne ovat olleet meille kovia summia, mutta niistä on selvitty. Pelastusasemakin piti olla ja sellainen tehtiin. Säkylän kunta teki meidän kanssa pitkäaikaisen vuokrasopimuksen, Koivisto kertoo.
Pelastettuja henkiä
Järvipelastajat toimivat koko Pyhäjärven alueella eli sekä Varsinais-Suomen että Satakunnan alueella.
–Tehtäviä on aika tasaisesti etelässä ja pohjoisessa kadonneiden etsimisistä hinauksiin ja vesinäytteiden otosta virka-avun antamiseen. Yksi vene partioi perinteisesti Ruisrockissakin.
–Yläneellä käytiin viime kesänä etsimässä yhtä tyttöä, joka oli kadonnut lähtiessään soutamaan. Tyttö ei ollut muistanut kertoa, että oli menossa läheiselle mökille soutaen. Sieltä hän löytyi kunnossa. Omien laskelmieni mukaan olemme estäneet ainakin viiden ihmisen suoran hukkumisen. Sitten on ollut tilanteita, joissa olisi voinut käydä pahasti, mutta apu on tullut ajoissa paikalle, Koivisto kertoo.
Kiitollisia ihmisiä on riittänyt paljon, sillä pulmatilanteista hinattujen veneiden kipparit ja saarista pelastetut ihmiset ovat olleet Järvipelastajille hyvin kiitollisia.
–Toiminta on täysin vapaaehtoista. Tämä on vähän tällainen vastuullisempi harrastus, Koivisto naurahtaa.
Järvipelastajien päivystävä numero on 044 016 7925. Kiireettömät tehtävät Trossi-palvelunumeroon 0800 30 22 30.
Tuomas Honkasalo