Yrittäjä Petri Valtanen kertoo reissun kestäneen kaikkineen viisi päivää.
–Keskiviikkoaamuna lähdettiin ja sunnuntai-iltana oltiin Helsinki-Vantaan lentokentällä, Valtanen kertoo juhannusviikolla tehdystä reissusta.
Muutakin kuin linja-auto
Matka sujui kokonaisuudessaan hyvin.
–Sitä ei paljon pystynyt suunnittelemaan, kun ei voinut tietää, paljonko rajalla menee aikaa. Kun keskiviikkona lähdettiin, ei paluupäivä ollut vielä tiedossa. Lentoliput kotiin varattiin vasta, kun aikataulu tiedettiin paremmin.
Yksin Valtanen ei reissua tehnyt, vaan hänen mukanaan olivat Veli-Pekka Niiranen , Juha Naatula ja Jyrki Salminen . Apuna matkassa oli myös Apua Ukrainaan -yhdistys, joka auttoi esimerkiksi rajanylityksiin liittyvässä byrokratiassa.
–Mennessä meillä meni neljä tuntia odotellessa, kun olimme varautuneet siihen, että olisi voinut mennä päiväkin. Rajalla oli kovat paperityöt, aikamoinen nippu, Valtanen naurahtaa.
Mukaan pakattiin lahjoitustavaraa Oripään Lions Clubilta, Oripään Reserviläisiltä sekä yksityiseltä lahjoittajalta.
–Bussin alakerta oli ihan täynnä tavaraa: kymmenen uutta aggregaattia, yli 800 lihasäilykettä ja toistasataa sammutinpulloa.
Vakavia ilmeitä
Matka kävi lautalla yli Suomenlahden, minkä jälkeen ajettiin Baltian ja Puolan kautta Ukrainaan, Rivnen kaupunkiin.
–Olihan se tosi mielenkiintoista. Vaikka olimme 200 kilometriä sisämaassa, ei sodasta juuri näkynyt merkkejä. Ensimmäisenä yönä tosin tuli ilmahälytys, jonka takia lähdimme suojaan, vaikka mitään ei sitten loppujen lopuksi tapahtunut.
Sodan kuitenkin huomasi paikallisista ihmisistä.
– He olivat ihan iloisia, mutta kun juttu kääntyi sotaan ja sukulaisiin tai tuttaviin rintamalla, ilmeet vakavoituivat, eli kyllä se aika herkässä siellä oli.
Hyvin palvellut Scania lähti heti palvelukseen sotilaskuljetuksiin. Myös muut lahjoitustavarat tulivat tarpeeseen.
–Aggregaateista on tullut jo käytöstä kuvia. Kiva tietää, että ovat tulleet käyttöön.
Oona Tepponen