Lännen Vihannes tähtää reilumpaan neuvotteluasemaan

0
Oripääläinen Jarmo Mäntyharju on uuden osuuskunnan Lännen Vihanneksen puheenjohtaja. Kausi kestää ainakin ensimmäiset puolitoista vuotta.

ORIPÄÄ. Elokuun alussa allekirjoitettiin Kokemäellä Lännen Vihanneksen perustava sopimus. Uuden osuuskunnan puheenjohtaja on oripääläinen Jarmo Mäntyharju.

Lännen Vihanneksen tavoitteena on vahvistaa vihannesten ja hedelmien viljelijöiden asemaa elintarvikeketjussa. Tavoitteena on, että osuuskunta hyväksytään tuottajaorganisaatioksi syksyn kuluessa.

Tuottajaorganisaatio on EU:n käyttöön ottama nimike. Tuottajaorganisaatio voi esimerkiksi parantaa jäsentensä neuvotteluasemaa yhteismyyntien ja -hankintojen avulla.

Ilman organisaatiota esimerkiksi kaksi herneenviljelijää eivät voi keskenään sopia, millä hinnalla myyvät tuotteitaan.

–Valitsimme muodoksi osuuskunnan, sillä siihen on helpompi ottaa uusia jäseniä kuin esimerkiksi osakeyhtiöön, Mäntyharju kertoo.

Puolet mukana

Mäntyharjun mukaan uusi osuuskunta on lähtenyt hyvin liikkeelle. Noin puolet osuuskunnan kohderyhmästä on jo liittynyt organisaatioon. Lännen Vihanneksen pääalue koostuu Varsinais-Suomesta ja Satakunnasta sekä maakuntiin rajoittuvista reuna-alueista.

Euroopassa vastaavia tuottajaorganisaatioita on tuhansia, mutta Suomessa ne ovat vielä harvinaisia. Vihannes- ja hedelmäviljelyn alalla Lännen Vihannes on Suomen ensimmäinen, joka on hakemassa tuottajaorganisaatiostatusta.

–Suomalainen viljelijä on itsellinen eikä aikaisemmin ole haluttu yhteistyötä, Mäntyharju sanoo.

Osuuskunnan jäseneksi liittyminen vaatii viljelijältä luottamusta organisaatioon. Osuuskunnan hallitus valitsee neuvottelijat, jotka tuotesektorikohtaisesti neuvottelevat esimerkiksi teollisuuden kanssa hinnoista.

–Nykyisin vastapuoli on paljon vahvempi ja hinnat käytännössä sanellaan. Osuuskunnan avulla on mahdollista päästä aitoon neuvottelutilanteeseen ja varmistaa alkutuotannon kilpailukyky, Mäntyharju sanoo.

Tulevaisuuden ala

Osuuskunnan on mahdollista myös tehdä yhteishankintoja ja hakea erilaisia EU-tukia, joilla voi olla suurikin merkitys.

Mäntyharju muistuttaa, että suomalainen viljelijä tuottaa Euroopan halvinta ruokaa Euroopan suurimmilla kuluilla. Ensimmäinen tavoite onkin, että kohonneet tuotantokustannukset saadaan siirrettyä teollisuuden maksamiin hintoihin.

Jos lukuun ei oteta alhaisia tuottajahintoja, vihannesten ja hedelmien viljelijöiden tilanne näyttää hyvältä. Kotimaisten kasvisten kysyntä on kasvussa ja esimerkiksi ravintosuositukset kannustavat ihmisiä lisäämään lautaselleen kasviksia.

–Haluamme, että suomalainen kasvistuotanto voi hyvin ja kehittyy. Meillä on osaamista, näkemystä ja halua tuottaa laadukkaita raaka-aineita suomalaiselle teollisuudelle ja kuluttajalle.

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän