KOSKI. Laiduntavia eläimiä näkee jokivarsilla enää harvakseltaan. Laidunnus on kuitenkin sekä eläimen että joen kannalta monin tavoin hyödyllistä.
Koskella Mannin tilalla laiduntaa noin 140–päinen Charolais-karja, 70 emolehmää vasikoineen. Laitumesta noin neljä kilometriä on Paimiojoen rantaa.
Marjaana Mannin mukaan laiduntamisesta hyötyvät sekä eläimet että luonto.
–Lehmät ovat vähintään puolet vuodesta laitumella. Emolehmät imettävät vasikoitaan puolen vuoden ikään saakka eli samaan ikään, missä ne luonnossakin vieroitetaan. Se on hyvin lajinmukaista elämää, Manni sanoo.
Lehmä on paras hoitaja niittämään jokivarsien rinteitä.
Paimiojoen rannat ovat melko jyrkkiä, mikä tekee hyvää eläinten lihaksille. Jokivarsilaidun tarjoaa myös paremman suojan esimerkiksi hellettä vastaan.
–Laiduntamisessa ei tarvita lainkaan fossiilisia polttoaineita. Jokivarsien rinteissä ja notkoissa on paljon ilmaista laidunruokaa, jota ei hyödynnetä, koska laiduntavia eläimiä on paljon vähemmän kuin ennen. Kun kasveja ei hyödynnetä, ne mätänevät ja päästävät ravinteitaan vesistöön, Manni jatkaa.
Lehmä vähentää rehevöitymistä
Mannin mukaan on selvää, että jos jokivarsien rinteitä laidunnettaisiin nykyistä enemmän, vesien rehevöityminen vähenisi ja veden laatu paranisi. Se taas toisi lisää mahdollisuuksia myös jokivarsien virkistyskäyttöön.
–Paimionjoki on pitkälti unohtunut. Ei ymmärretä, miten hieno paikka se on ja miten esimerkiksi jokea pitkin melomalla aukeaa aivan toisenlainen maailma.
Laiduntava lehmä pitää jättibalsamin kaltaiset haitalliset vieraslajit kurissa. Vettä pitkin lisääntyvien kasvien kuten myrkkykeison torjuntaan laiduntaminen ei tosin auta.
Jokivarsilaidun muodostaa käytännössä ison suojakaistan. Lisäksi laidunta tallovat eläimet tiivistävät maata niin, että maaperää valuu vähemmän jokeen.
–Häntälän notko Somerolla on hieno esimerkki siitä, miten paljon jokivarren luonto hyötyy laiduntamisesta. Paikka on muun muassa monille harvinaisille perhosille ja kukkasille turvapaikka säilyä hengissä.
Lisää lintuja
Laiduntava eläin tuo mukanaan paljon muutakin – kokonaisen ekosysteemin. Esimerkiksi lantakasaa hyödyntävät koppakuoriaiset tuovat laitumelle lintuja, joiden perässä tulee puolestaan petolintuja ja kettuja. Lehmä saa aikaan reaktion, missä maan alle ja päälle muodostuu satojen eliöiden ketju.
Miksi laiduntaminen sitten on nykyään niin paljon harvinaisempaa kuin aikaisemmin?
–Yksi syy on byrokratiassa, joka uuvuttaa monet viljelijät. Myös alan kannattavuus on heikko. Henkistä kuormaa lisää sekin, että joidenkin mielestä lehmät ovat syyllisiä melkein kaikkeen, Manni sanoo.
Läheskään kaikki eivät ymmärrä, että laiduntavan suomalaisen lehmän kokonaisvaikutus myös ilmastolle on myönteinen.
–Suomessa lehmien ruokinta perustuu nurmeen ja nurmi sitoo hiiltä. Tilanne on meillä aivan toinen kuin sellaisissa maissa, missä ruokinta perustuu väkirehuihin kuten maissiin ja soijaan. Kotimaisen lihan valitseva kuluttaja toimii siis myös ilmaston kannalta järkevästi, Manni muistuttaa.
Naudanlihaa pitäisi tuotteistaa nykyistä paremmin. Esimerkiksi lehmille, jotka laiduntavat voisi olla oma tuotenimikkeensä kaupan hyllyillä.
–Mannin tila on luomussa. Viljelyssä ei käytetä kemikaaleja eikä väkilannoitteita. Karjanlanta ja nurmi viljelykierrossa antavat parhaimman maankasvukunnon viljelykasveille. Tällainen maa tuottaa parhaiten ja päästää vähiten ravinteita vesistöön, Manni muistuttaa.
Vihreä on vesistön ystävä
Baltic Sea Action Group:in projektipäällikkö, uudistavaan maatalouteen erikoistunut Siri Taalas puhuu hänkin laiduntamisen puolesta. Vesistöjen kannalta laiduntamisen hyödyt liittyvät nimenomaan siihen, että laidun on nurmipeitteinen ympäri vuoden.
–Jatkuva kasvipeite parantaa maan rakennetta ja estää valumia, sillä nurmen juuristomassa sitoo maata, Taalas kertoo.
Valumat ovat ilmastonmuutoksen myötä lisääntyneet, koska maa on roudassa vähemmän aikaa ja talvisin sataa usein vettä.
Laidun on myös hyvä hiilen sitoja. Laitumilla käytetään apiloita ja muita kasveja, jotka sitovat typpeä ja vähentävät keinolannoituksen tarvetta, jos kyseessä ei ole luomutila. Luomutiloilla keinolannoitteita ei käytetään muutenkaan.
–Parhaat tulokset laiduntamisesta saadaan, jos käytetään rotaatiota, missä laidunta ei koskaan syötetä tyhjäksi, Taalas muistuttaa.
Siihen, miksi laiduntavia eläimiä on pohjoisemmassa Suomessa enemmän kuin Varsinais-Suomessa vaikuttaa muun muassa tukipolitiikka. Laiduntavat eläimet keskittyvät EU:n C-tukialueelle, missä niistä maksetaan enemmän tukea.
Baltic Sea Action Group on voittoa tavoittelematon säätiö, joka tekee työtä Itämeren pelastamiseksi. Sen tavoitteena on palauttaa Itämeren ekologinen tasapaino muuttuvissa ilmasto-olosuhteissa.