Oripäässä järjestetyssä kokonaisturvallisuusseminaarissa pohdittiin, miten yhteiskunta Suomessa kestää erilaisia kriisejä. Paljon paremmin kuin monessa muussa maassa. Viranomaisten yhteistyö on meillä tiivistä ja myös järjestöt ovat hyvin mukana varautumistyössä.
Tanskankin yllä lentävät droonit ja viime viikolla Suomen puolustusministeriön nettisivuille tehty hyökkäys ovat esimerkkejä siitä, että naapuri voi saada aikaan paljon ongelmia, vaikka kyse ei varsinaisesta sodasta olekaan.
Kriisinkestävyys on kuitenkin myös ja ehkä ennen kaikkea laadultaan henkistä. Suomalaisen yhteiskunnan suurin etu mahdollisessa kriisitilanteessa on yhtenäisyys, joka säröistä huolimatta on edelleen kohtuullisen hyvä.
Yhtenäisyyden merkityksestä saa hyvän esimerkin vaikkapa Asterix-sarjakuvasta, missä Rooma koettaa valloittaa pienen gallialaisen kylän siinä menestymättä. Yhtenä keinona valloittaja lähettää kylään riidankylväjän ja on vähällä onnistua aikeissaan. Lopulta kyläläiset kuitenkin kokoontuvat yhteisen iltanuotion ääreen.
Venäjän pyrkimykset riidankylvämiseen nähtiin hyvin viikonloppuna pidetyissä Moldovan vaaleissa. Venäjä pyrkii kylvämään riitaa myös suomalaisten välille. Siihen on hyvät edellytykset, sillä Suomi on paljon voimakkaammin polarisoitunut kuin vielä vuosikymmen sitten. Politiikan tehtävä onkin kaikin keinoin edistää sitä, että mahdollisimman harva putoaa yhteisestä veneestä ja että porukka soutaa samaan suuntaan.