KOSKI. Koskella on käyty koulua jo yli vuosisadan. Talolan koululla juhlittiin lauantaina Kosken 150-vuotista koululaitosta muisteloiden, valokuvien sekä erilaisten esitysten merkeissä.
Juhani Keskitalo saapui Talolan koululle muistelemaan menneitä kouluaikoja. Hän aloitti koulunkäynnin vuonna 1956 Talolan alakoulussa, josta matka jatkui Talolan yläkouluun. Ylioppilaaksi hän kirjoitti vuonna 1968 Kosken yhteiskoulusta. Erityisesti opettajat ovat jääneet omilta kouluajoilta Keskitalon mieleen.
–Tunnistan edelleen ne ihmiset, joita Pihlajan Aili on opettanut, kun he kynnyksen kohdalla mennen tullen tervehtivät. Aili vei meidät myös kirjastoon ja opetti käyttäytymään, hän kertoo.
Yläkoulussa opettanut Aili Pihlaja piti Keskitalon mukaan kovaa kuria ja hänellä oli selvät säännöt.
–Hänen hyvä puoli oli se, että hänellä oli sellainen vanhanaikainen kuri. Silloin oli myös koulukiusaamista ja Aili puuttui siihen tosi rajusti, hän muistelee.
Ryhmärangaistuksetkin olivat tuolloin yleisiä.
–Jos luokassa joku teki jotakin, niin kaikki joutui vähintään kuulusteluun.
(Juttu jatkuu kuvagallerian jälkeen.)
Kuudennen luokan oppilaat olivat valmistelleet juhlapäivää varten uutislähetyksen, joka sisälsi kattavan tietoiskun Kosken koululaitoksista. Lähetystä varten oli haastateltu Koskella koulua käyneitä ihmisiä. Lähetyksessä nostettiin esille muun muassa se, miten koulu on ollut keskeisessä asemassa myös poikkeusolojen aikaan, kuten korona- sekä sota-aikoina.
Uutislähetyksessä kävi ilmi, että Kosken koululaitos on ollut laajimmillaan vuosina 1958–1966, jolloin alueella toimi yhteiskoulu, kansalaiskoulu sekä 9 kansakoulua.
Laura Peltola on kotoisin Hongiston alueelta, jossa hänen isänsä sekä isovanhempansa ovat käyneet Hongiston koulua. Ala-asteen Peltola itse kävi Talolan koulussa vuosina 1994–2000. Vierailu ja kohtaamiset vanhalla koululla herättivät runsaasti muistoja. Oma luokkakuvakin löytyi muiden kuvien seasta.
–Me hiihdettiin lenkkiä tuossa pihalla, jossa rivitalot nykyään on. Ne rakennettiin siihen vasta, kun olin yläasteella, Peltola muistaa.
Laura Peltolan veljen tytär Salli Peltola päätti vuosi sitten ala-asteen Talolan koulussa. Erityisesti koulun kanssa tehdyt retket ovat jääneet hänen mieleensä.
–Suosikkimuistoni on, kun mentiin koulun kanssa laskettelemaan Meri-Teijoon, Salli hymyilee.
Myös Laura Peltola kouluaikoina retkeiltiin ahkerasti koulun kanssa.
–Joka vuosi käytiin vuorotellen Linnanmäellä ja Särkänniemessä. Luokkaretkellä olimme Ähtärissä ja sitten käytiin Ahvenanmaalla. Rahat kerättiin itse vessapaperimyynnillä. Ilmeisesti olimme aika hakoja siinä, Laura naurahtaa.
Muutos näkyy muun muassa oppilaiden sekä opettajien välisissä suhteissa. Juhani Keskitalon mukaan 1950-luvulla koulu oli auktoriteetti, jota pelättiin, eikä esimerkiksi kyseenalaisten jälki-istuntojen syitä sopinut tivata opettajilta. Kuudennen luokan opettaja Katja Summanen kokee, ettei opettajien auktoriteettiasema ole samanlainen kuin ennen.
–Pyrimme, että olemme mukavia aikuisia oppilaille, emmekä hae sellaista johtoasemaa varsinaisesti luokkaan, Summanen avaa.
Summanen opettaa 30 oppilaan luokkaa yhdessä kollegansa Marika Honkalan kanssa. Heillä on yhteiset oppilaat, mutta eri luokkatilat käytössään. Heidän on mahdollista ryhmitellä oppilaat joustavasti eri aineissa oppilaiden tarpeiden mukaan. Lisäksi tiimiin kuuluu erityisopettaja sekä koulunkäynninavustaja.
–Ennen kaikkea täällä Koskella meillä on hyvin aikuisia käytettävissä, mikä helpottaa. Saamme hienosti jaettua ryhmää pienemmäksi.
Summanen kokee, että oppilaiden on nykyään vaikeampi keskittyä pidempiä aikoja. Siksikin joustava ryhmittely on ollut toimiva.
–Meillä on mahtava luokka, vaikka vauhtia ja vaarallisia tilanteitakin on joskus, hän hymyilee ja kehuu heidän työtiimiään.
Koulusihteeri Kirsi Laukkanen kehuu juhlapäivän olleen onnistunut ja ihmisten olleen aktiivisia. Monet ostivat tuotteita sekä lahjoittivat rahaa koulun stipendirahastoon. Lämmin ja yhteisöllinen tunnelma välittyi Talolan koululla niin nykyisten kuin entisten oppilaiden välillä.
Viivi Timonen