AURANMAA. Vuosi sitten syksyllä alkaneelle Saaristomeri-ohjelmatyölle on saatu jatkoa. Mukana ovat Paimionjoki, Aurajoki sekä Kemiönsaaren kunta. Nyt saatu uusi rahoitus turvaa ohjelmatyön jatkumisen vuoden 2027 loppuun. Paimionjoella työtä koordinoi Paimionjoki-yhdistys, Aurajoella Aurajokisäätiö.
Paimionjoelle ja Aurajoelle on tehty valuma-aluesuunnitelmat. Niissä on kartoitettu muun muassa sitä, mistä jokeen päätyy esimerkiksi fosforia ja typpeä.
Yleissuunnitelmissa taas esitetään sopivia ratkaisuja maankäytön parantamiseksi.
–Uusi rahoitus mahdollistaa sen, että saadaan jatkettua viime vuoden syksyllä aloitettua työtä. Seuraavaksi aletaan miettiä esimerkiksi sitä, mille alueille kannattaa kohdistaa suojelutoimia. Myös kartoitusta jatketaan, kertoo toiminnanjohtaja Henna Juntunen Paimionjoki-yhdistyksestä.
Molemminpuolinen hyöty
Myös Paimionjoen sivujoet kuten Vähäjoki Paimiossa ja Tarvasjoki ovat mukana suojelutyössä.
–Painopiste on maatalouden vesienhallinnassa, mutta myös esimerkiksi kalatalouden kehittäminen on mukana ohjelmassa, Juntunen kertoo.
Hankkeen suurin rahoittaja on Ely, joka vastaa 75 prosenttista Paimionjoen hankkeen vähän yli 300 000 euron budjetista. Aurajoelle ja Kemiönsaarelle on omat hankkeensa. Hankkeessa ovat mukana myös Turmu AMK ja Pro Agria, jolla on hyvä maatalouden asiantuntemus.
Vesiensuojelun lisäksi kehitetään myös tiedonkulkua.
–Esimerkiksi kuntien kanssa tehtävää jokea koskevaa tiedonvaihtoa kehitetään, Juntunen kertoo.
Oikeanlaisilla toimilla sekä maanomistajat että joki hyötyvät, sillä esimerkiksi maan kasvukunnon parantaminen vähentää ravinteiden karkaamista vesistöihin.
Hankkeen yhtenä tavoitteena onkin levittää tietoa siitä, miten ravinteiden valumista jokeen voidaan vähentää.
Juntusen mukaan kokemukset osoittavat, että myös maanomistajat ovat kiinnostuneita ratkaisuista, joiden avulla Saaristomereen johtavaa kuormitusta voidaan vähentää.
Laiduntaminen auttaisi
Aurajokisäätiön vesiensuojeluasiantuntija Jussi Saari kertoo, että Aurajoella viljelijäyhteistyö on vesiensuojelun keskeisin keino.
–On tärkeää, että viljelijät saavat ajantasaista tietoa vesiensuojelusta. Maan hyvä kasvukunto ja vesitalousasiat ovat tärkeitä myös viljelijälle itselleen, ei vain vesiensuojelulle. Kun ravinteet imeytyvät peltoon eivätkä valu vesistöihin, niin viljelijät kuin vesistötkin hyötyvät, Saari sanoo.
Tärkeitä keinoja valumien estämisessä ovat esimerkiksi mururakenteen parantaminen, suojakaistat ja oikeanlainen viljelykierto.
Myös laiduntaminen hyödyttäisi vesistöjä, mutta laiduntavia eläimiä on Aurajoella vähän.
–Vesistöille olisi apua, jos laiduntavia eläimiä olisi enemmän. Laiduntamisen tuet ovat kuitenkin pieniä, se on tehty aika kannattamattomaksi, Saari kertoo.