AURA, PÖYTYÄ. Pro Ysitien teettämä tuore selvitys ”Valtatie 9 – Suomen poikittainen kasvuakseli viisauteen ja vientiin” sisältää paljon mielenkiintoista faktaa Auranmaata halkovasta valtaväylästä. Selvitys löytyy osoitteestaproysitie.fi.
Tuore selvitys on tehty juurikin työkaluksi edunvalvontaan. Edunvalvontaa todella tarvitaan, sillä merkittävyydestään huolimatta ysitie ei ole saanut tarvitsemaansa rahoitusta. Turusta Tampereen, Jyväskylän, Kuopion ja Joensuun kautta itärajalle asti kulkevalle tielle on olemassa lukuisia parannussuunnitelmia.
Pro Ysitie on vuonna 2009 tien edunvalvontaa varten perustettu yhdistys, jonka toiminnanjohtaja on Auran kunnanjohtaja Terhi Källi.
Suunnitelmat lainvoimaisia
Liedon asemalta Auraan ulottuva suunnitelma tien nelikaistaistamisesta valmistui jo vuonna 2000 ja sai lainvoiman neljä vuotta myöhemmin. Nelikaistaistamisen kustannukseksi on arvioitu 67 miljoonaa euroa. Nelikaistaistaminen on tarpeen muun muassa leveäkaistatiellä sattuvien lukuisten onnettomuuksien vuoksi.
Auran ja Loimaan väliä koskeva tiesuunnitelma nelikaistaistaistamisesta, ohituskaistoista ja Auran eritasoliittymästä on sekin lähes valmis. Ohituskaistojen on arvioitu maksavan 55 miljoonaa euroa.
Tiesuunnitelmat ovat voimassa neljä vuotta, mutta niiden voimassaoloaikaa voidaan jatkaa kahdesti neljällä vuodella. Käytännössä menee siis kaksitoista vuotta ennen kuin suunnitelmat vanhenevat.
Kummallekaan hankkeelle ei ole kuitenkaan merkitty rahoitusta vuoteen 2023 ulottuvassa valtion väyläverkon investointiohjelmassa. Rahareikiä tiellä toki riittää. Esimerkiksi Jyväskylän Vaajakoskelle on suunnitteilla tien muuttaminen nelikaistaiseksi ja eritasoliittymän rakentaminen. Hankkeen kustannusarvio on 225 miljoonaa euroa ja se kuuluu investointisuunnitelmaan. Tampere-Orivesi-välin parantamisen ykkösvaiheeseen on varattu suunnitelmassa 114 miljoonaa.
Källi kuitenkin muistuttaa, että väyläverkon investointiohjelmaan on mahdollista saada tehokkaalla lobbaamisella muutoksia. Lobbaaminen ei kuitenkaan ole varsinaissuomalaisten kansanedustajien vahvin laji.
–Pro Ysitie -verkostossa on kymmenkunta kansanedustajaa, mutta aktiivisimmat ovat Pirkanmaalta, Källi sanoo.
Lisää aktiivisuutta lobbaamiseen
Källi kaipaa edunvalvontaan enemmän vastavuoroisuutta. Jos vaikkapa maakuntatasolla toivotaan, että Loimaan seutukunnassa tuettaisiin pyrkimyksiä länsiradan rakentamiseksi, pitäisi maakuntatasolla löytyä enemmän ymmärrystä ysitien parantamiseen.
–Pirkanmaalla sitoutuminen ysitiehen ja sen lobbaamiseen on vahvaa. Vaarana on, että tien parantamiseen varatut rahat menevät Pirkanmaalle, Källi sanoo ja toivoo varsinaissuomalaisilta kansanedustajilta aktiivisempaa vaikuttamista ja vahvempaa sitoutumista ysitien parantamiseksi.
Monilla kohdin ysitietä sattuu enemmän henkilövahinkoihin johtaneita onnettomuuksia kuin Suomessa keskimäärin. Valtakunnallinen keskiarvo on 12 henkilövahinko-onnettomuutta 100 miljoonaa ajoneuvokilometriä kohden.
Esimerkiksi Tampereella Hervannan liittymäalueella luku on 18 ja Jyväskylän eteläpuolella Korpilahti-Muurame-välillä 16.
Strateginen väylä
Selvitys korostaa ysitien strategista merkitystä varsinkin nykyisessä turvallisuustilanteessa. Turun ja Naantalin satamista on säännöllinen laivaliikenne Ruotsiin ja muualle Eurooppaan. Merkittävä osa satamiin tulevista tavaroista kulkee ysitietä pitkin.
–Valtatiellä yhdeksällä on keskeinen merkitys erityisesti Itä-Suomen ja länsirannikon välisessä yhteydessä sekä tarvittaessa liittolaisjoukkojen vastaanottamisessa tai siirtämisessä, selvityksessä todetaan.
Ysitietä koskevat luvut ovat vaikuttavia. Tien vaikutuspiirissä on kolmasosa Suomen väestöstä, puolet Suomen yliopisto-opiskelijoista ja 600 000 työpaikkaa.
Kun mitataan valtateiden kuljetusmääriä, ysitie on kuudenneksi merkittävin valtatie tonnia per kilometri -tarkasteltuna. Ysitien lastit ovat keskimääräistä arvokkaampia, sillä kun mitataan kuljetusten arvoa euro per kilometri, ysitie on kolmanneksi merkittävin.