Suomeen rakennetaan kiihtyvällä tahdilla biokaasu-, tuuli- ja aurinkovoimaloita – usein kansainvälisten sijoittajien ja suurten konsulttiyhtiöiden ohjauksessa. Hankkeita markkinoidaan kuntalaisille kestävinä ja paikallisina, vaikka todellisuudessa kyse on usein globaaleista bisneshankkeista, joissa Suomi toimii energian tuotanto- ja jäteprosessoinnin alustana.
Samat konsulttifirmat suunnittelevat hankkeet, tekevät ympäristöselvitykset, hakevat rahoitukset ja järjestävät jopa biojätteiden tuonnin ulkomailta. Tuotettu energia myydään usein teollisuudelle tai Eurooppaan. Paikalle jäävät rakennustyömaan äänet, rikottu maisema – ja mahdollisesti pieni määrä verotuloja.
Varsinais-Suomen maakuntastrategia 2040 sitoutuu edistämään EU:n ilmastotavoitteita. Tämän nimissä maakunta tukee uusiutuvan energian suurhankkeita. Samalla kuitenkin ruokaturva, elinympäristö, maisema ja paikallisten oikeudet jäävät jalkoihin. EU ei vaadi, että voimaloita rakennetaan peltojen päälle tai asutuksen viereen – kyse on toteutustavasta.
Varsinais-Suomi on Suomen ruoka-aitta. Nyt maakuntaan suunnitellaan yli 2 600 hehtaaria aurinkopaneelikenttiä, lähes kaikki viljelykelpoisille pelloille. Tämä voisi tarkoittaa jopa 10 miljoonaa kiloa vähemmän kotimaista viljaa vuodessa. Energiaturva on tärkeä – mutta niin on myös ruokaturva, etenkin kriisien maailmassa.
Monet perheet ovat muuttaneet maaseudulle etsimään rauhaa. Nyt heidän naapuriinsa nousee teollisia voimaloita, jotka rikkovat maiseman, hiljaisuuden ja turvallisuuden tunteen. Asukkaita ei kuulla, ja kriittiset äänet pyritään vaientamaan. Tämä ei ole oikeudenmukaista kehittämistä.
Uusiutuvaa energiaa tarvitaan – mutta sen rakentamisen pitää perustua rehellisyyteen ja kuulemiseen. Meillä on oikeus tietää, kuka ohjaa kuntamme kehitystä ja miksi. Todellinen kestävyys tarkoittaa, että ihmiset ja ruoantuotanto asetetaan etusijalle – ei suuryritysten voitontavoittelua.
Milla Moroney
kunnanvaltuutettu
PS valtuustoryhmän puheenjohtaja
Pöytyä