Keräsin Auranmaan Viikkolehdessä ja avl.fi:ssä julkaistuja arvioita Yläneen kunnantalon kosteusongelmasta. Arvioita on annettu niin uutisissa kuin mielipidekirjoituksissakin. Kovin ovat erimielisiä. Näyttävät vahvasti riippuvan siitä, kuka on äänessä.
”Kosteus- ja kuntokartoittaja tutkii, millaista jälkeä Yläneen entisessä kunnantalossa joulun aikaan sattunut vesivahinko aiheutti. Auranmaan Viikkolehden saamien tietojen mukaan vettä olisi päätynyt ainakin kunnantalon sivurakennuksen kellariin eli väestönsuojaan.” (AVL 29.1.2025)
”Kellarista tulisi purkaa seinän paneeli, villa ja koolaus vaurioituneelta alueelta. Myös kastunut lattialaatoitus, katon putkikotelo, rimoitus, koolaus ja eristeet suositellaan purettavan. Kellarin lattia tulisi rouhia vaurioalueella puhtaaseen betoniin saakka. Kudontaluokkana palvelevan tilan vinyylilattia kehotetaan purkamaan ja sielläkin betonilattia tulisi rouhia puhtaalle pinnalle asti. Kastuneet tilat suositellaan kuivattavan koneellisesti.” (Tehokuivaus Oy AVL 25.2.2025)
”Talossa ollutta pientä vesivahinkoa ei tarvitse paisutella. Peruskunnoltaan entinen kunnantalo on ikäisekseen varsin hyväkuntoinen. Kallion päällä lepäävä, tiilivuorattu rakennus, jonka kattokin on hyvässä kunnossa, kestää vielä pitkälle tulevaisuuteen.” (AVL 14.8.2025, Arimo Helmisaari)
”Korjausta ei voi laittaa kunnan piikkiin ja siksi valtuusto on tehnyt myyntipäätöksen. Vesivahinko vaatii aina kunnon kuivauksen ja korjauksen. Sitä ei ole tietääkseni tehty.” (AVL.fi14.8.2025 Raili Pajula – mielipidekirjoitukseen jätetty kommenttiavl.fi:ssä)
”Vesivahinko ei aina edellytä kalliita korjauksia ja kuivatuksia. Kaikki riippuu vesivahingon luonteesta ja laajuudesta. Koneellinen kuivatus tehdään silloin, kun luonnollinen kuivatus ei ole mahdollista.” (AVL.fi 15.8.2025 Jari Helmisaari – mielipidekirjoitukseen jätetty kommenttiavl.fi:ssä)
”Kaupan toteutuessa rakennus jää käyttämättä, sivurakennuksen vesivahinko korjaamatta, kulut maksamatta.” (AVL 9.9.2025, Yläneen Kyläyhdistys ry)
Ollako vai eikö olla, kas siinä pulma