PÖYTYÄ/Yläne. Yläneen päiväkoti oli pieni ihme aloittaessaan toimintansa 50 vuotta sitten. Siihen aikaan päiväkodit eivät olleet pikkukylillä tavanomaisia eikä Yläneellä ollut tätä ennen edes perhepäivähoitoa.
–Kun Yläneelle tuli Silon ompelimo, tarvittiin lapsille päivähoitoa, päiväkodin ensimmäinen johtaja Armi Heikurinen muistelee ja kertoo päiväkodin herättäneen runsaasti kiinnostusta naapuripitäjiä myöten.
Tuolloin ei vielä juurikaan keskusteltu pedagogiikasta tai kasvatusfilosofioista.
–Emme me hirveästi keskustelleet kasvatuksesta, vaan keskustelimme paljon siitä, miten päiväkoti saadaan toimimaan, Heikurinen kertoo.
Malleja ei juuri ollut tarjolla. Heikurinen kuvailee, että päiväkodin työntekijät olivat hiukan haavi auki ja alkoivat vaan tehdä. Tekemistä riittikin. Lastenhoitajan tehtävissä työskennellyt Heli Ahola muistelee, miten sahasi vanerista palapelin paloja. Myös muistipelit, lorupussit ja verhotkin tehtiin itse.
HEIKURINEN kehuu, että päiväkodin toimintaa oli käynnistämässä hyvä porukka. Lastenhoitajana työskennellyt Elisa Niittymäki ehti työskennellä päiväkodissa kuudella vuosikymmenellä ennen eläköitymistään. Myös hän toteaa, että perustamisen aikainen henkilökunta oli tiivis ja yhtenäinen, myös työajan ulkopuolella. Yhteyttä he ovat pitäneet näihin päiviin asti, joskin alkuperäisestä porukasta kolme on ennättänyt kuolla.
–Ehkä silloin alussa oli kodinomaisempaa, mutta kai meillä oli kasvatuksessa tiukempia sääntöjäkin, Niittymäki pohtii ja toteaa, että aina tulee uusia kasvatusohjeita.
Heli Ahola muistelee lämmöllä päiväkodin joulujuhlia. 50-vuotiasta päiväkotia juhlimaan kutsutut päiväkodin ensimmäiset työntekijät muistavat hyvin myös yhteisöllisyyden. Päiväkodilla pidettiin muun muassa myyjäisiä, joiden tuotoilla ilahdutettiin pikkuväkeä esimerkiksi järjestämällä retkiä ja nukketeatteriesityksiä.
50 VUODESSA moni asia on muuttunut, mutta Yläneen päiväkoti on edelleen harvinaisuus. Elokuussa päiväkodin johtajana aloittaneella Arttu Metsämäellä ei monta miespuolista kollegaa ole, varsinkaan jos puhutaan päiväkotien johtajista. Yläneen päiväkodissa Metsämäki on ensimmäinen vakituinen miespuolinen työntekijä.
–Porissa, jossa työskentelin aiemmin päiväkodin apulaisjohtajana, meillä oli 40 työntekijää. Miehiä oli 5–6 samaan aikaan töissä, Metsämäki kertoo.
Metsämäki veikkaa, ettei miesten osuus varhaiskasvatuksen työntekijöistä tule kovinkaan paljon kasvamaan. Kiinnostus alaa kohtaan pitää hänen mukaansa nousta itsestä. Alaa kannattaa Metsämäen mukaan harkita, jos tykkää lasten kanssa työskentelystä, on empaattinen ja hyvä tiimityöntekijä.
Metsämäki pitäisi tervetulleena, että miehiä työskentelisi varhaiskasvatuksessa nykyistä enemmän. Hän toteaa alan naisvaltaisuuden niin normiksi, että mies päiväkodissa herättää kaikissa jonkin reaktion. Lapset saattavat hänen mukaansa aluksi jännittää tai jopa pelätäkin. Metsämäki on kuitenkin itse kokenut, ettei miehuus ole este alalla työskentelylle.
–En myöskään tunne, että maskuliinisuus häviäisi tässä työssä.
METSÄMÄEN mukaan hänet on otettu Yläneelle hyvin vastaan ja hän kiittelee olleen helppo tulla, kun päiväkodissa on tehty asioita hyvin. Yksi esimerkki tästä on Metsämäen mukaan henkilöstön pysyvyys ja sitä kautta kertynyt kokemus.
Kiitosta saa myös neljä vuotta sitten valmistunut uusi päiväkotirakennus.
–Tämä on yksi hienoimmin suunnitelluista ja toteutetuista päiväkodeista, joissa olen ollut.
Jos päiväkodin perustamisen aikaan kasvatuskeskustelut olivat vähäisempiä, Metsämäelle varhaiskasvatussuunnitelmat ja vasu-keskustelut ovat sitäkin tutumpia. Hän toteaa, että tällä hetkellä varhaiskasvatuksessa satsataan paljon arjen pedagogiikkaan.
–Joka hetkessä opitaan jotain, esimerkiksi kaveritaitoja.
”Tärkeintä on, että saa leikkiä lasten kanssa”
Yläneen päiväkodin uuden johtajan, Huittisissa varttuneen Arttu Metsämäen mukaan maalaiskylään tulo on tuntunut kaupungin jälkeen hyvältä. Hän työskenteli ennen Yläneelle tuloa seitsemän vuotta isossa porilaisessa vuoropäiväkodissa. Metsämäki toteaa lasten reagoivat arjen rikkonaisuuteen.
–Täällä on normaali rytmi. Se on struktuuri, joka luo lapsille turvaa.
Varhaiskasvatusalalle pyrkimistä Metsämäki alkoi pohtia jo lukioaikana, jolloin hän pääsi vetämään muun muassa seurakunnan lastenkerhoja.
–Olen aina ollut hyvä toimimaan lasten kanssa, Metsämäki sanoo.
Ovet korkeakouluun eivät kuitenkaan auenneet, vaan Metsämäki opiskeli ensin lähihoitajaksi ja sen jälkeen ammattikorkeakoulussa sosionomiksi. Yläneen päiväkodissa työskentelyssä hän pitää erityisesti siitä, että johtajan työhön kuuluu myös ryhmässä toimimista.
–Tärkeintä on, että saa leikkiä lasten kanssa.
Yläneen päiväkodissa on tällä hetkellä 46 lasta. Lisääkin mahtuisi.
–Toivotaan, että lapsia tulisi lisää, Metsämäki toivoo ja toteaa, että Yläneellä on lapsiperheille paljon hyvää tarjolla.