AURANMAA. Luonnonvarakeskus Luken tuoreimman arvion mukaan Suomessa oli kuluvan vuoden maaliskuussa 430 sutta ja 76 susireviiriä. Susikanta kasvoi edellisvuodesta 46 prosenttia. Kannan kasvu painottuu lounaiseen Suomeen. Susireviirit kattavat käytännössä koko Varsinais-Suomen.
Mellilän susireviirin alueella raportoitiin Tassu-järjestelmään tarkastelujaksona (1.8.2024–15.3.2025) 19 havaintoa susiparista ja 33 havaintoa laumasta (3-8 yksilöä). Auran reviirillä raportoitiin 97 havaintoa parista ja 87 havaintoa laumasta (3-8 yksilöä). Pöytyän susireviirillä raportoitiin puolestaan 32 havaintoa parista ja 57 havaintoa laumasta (3-7 yksilöä).
Susireviirit ovat suurempia kuin niille nimensä antaneet kunnat tai alueet. Mellilän reviiri ylettyy Loimaan keskustasta Somerolle saakka. Auran reviiri kattaa osia myös Turusta, Kaarinasta ja Paimiosta. Pöytyän reviiri ulottuu Aurasta Yläneelle ja kattaa myös Oripään.
Lakimuutos tulossa
Sitä, paljonko Auranmaan alueella susia liikkuu on vaikea arvioida. Se on kuitenkin varmaa, että määrä on kasvussa.
Susien määrä vaihtelee paljon vuoden mittaan. Luken arvion mukaan Suomessa olisi kuluvan vuoden marraskuussa 557 sutta ja ensi vuoden maaliskuussa 436 sutta.
Ennuste ei ota huomioon mahdollista kannanhoidollista metsästystä. Hallituksen esityksen luonnos metsästyslain muuttamiseksi on parhaillaan lausuntokierroksella. Lakimuutos liittyy suden suojeluaseman keventämiseen. Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahin mukaan lakimuutoksen tarkoituksena on käynnistää suden kiintiömetsästys ensi vuoden alussa.
Luken arvion mukaan Varsinais-Suomessa on viisitoista susireviiriä: Kalanti, Kaivola, Kustavi, Vehmaa, Kivikylä, Mietoinen, Mynämäki, Vaskijärvi, Pöytyä, Aura, Alastaro, Paimio, Mellilä, Kemiö, Somerniemi. Niillä elää todennäköisimmin 93 sutta. Vuotta aiemmin susia arvioitiin olevan 64.
Luken arvion mukaan Pöytyän reviirillä oli todennäköisimmin maaliskuussa seitsemän yksilön perhelauma. Mellilän reviirillä oli myös perhelauma, jonka todennäköisin yksilömäärä oli Luken mukaan kahdeksan sutta.
Susipiikki saavutettu?
Varsinais-Suomen riistakeskuksen riistapäällikkö Jörgen Hermansson pitää Luken kokonaiskuvaa oikeana.
–Susien määrästä voidaan aina spekuloida suuntaan tai toiseen, mutta selkeää on, että susikanta kasvaa vuodesta toiseen ja reviirit pienenevät, Hermansson sanoo.
–Toivon, että maakunnan susipiikki olisi nyt tässä ja seuraavaksi susikanta kääntyy alaspäin, Hermansson sanoo.
Hänen mukaansa olisi hyvä alku, jos Varsinais-Suomessa olisi jatkossa 10 surireviiriä. Nyt arvio vaihtelee 15–18 välillä.
–Jos olisi kymmenen reviiriä, se merkitsisi paluuta kolmen vuoden takaiseen tilanteeseen eli muutos ei edes olisi kovin dramaattinen.
Varsinais-Suomen tilanteeseen sopii hyvin, jos kannanhoidollinen metsästys päästään aloittamaan alkuvuonna, jolloin voi olla jo lunta maassa. Susi ei noudata maakuntarajoja, mutta Hermanssonin mukaan olisi perusteltua määrittää kiintiöalueet niin, että Varsinais-Suomen susikanta saadaan pienemmäksi.
Suomen luonnonsuojeluliitto puolestaan kertoo tiedotteessaan, että sudenmetsästyksen aloittaminen on vielä ennenaikaista, sillä susikanta ei ole geneettisesti riittävän suuri kestääkseen kannanhoidollista metsästystä.
Metsästäjien arvio suurempi
Metsästäjäliiton arvio Varsinais-Suomen susikannasta on Luken arviota suurempi.
–Metsästäjät tuntevat susireviirit hyvin. Meille tulleen palautteen perusteella Luken arviosta puuttuu ainakin viisi perhelaumaa ja yksi parireviiri, kertoo Metsästäjäliiton Varsinais-Suomen piirin puheenjohtaja Marko Laine.
Laumassa on keskimäärin maaliskuussa noin kuusi sutta. Kanta-arviossa tulisi siis olla noin 30 sutta enemmän.
Luken ja Metsästäjäliiton erilaiset näkemykset selittyvät Laineen mukaan sillä, ettei Tassu-järjestelmään kirjata läheskään kaikkia havaintoja eikä DNA-näytteitä kerätä riittävästi.
Hallituksen aikataulua siitä, että suden kannanhoidollinen metsästys voisi alkaa alkuvuonna, Laine pitää haastavana.
–Ensin pitäisi määritellä suden suotuisan suojelutason viitearvo. Se on poliittinen päätös. Kyse on siitä, paljonko ollaan valmiita sietämään suden aiheuttamia haittoja. Vielä on aikaista spekuloida sillä, mikä olisi sopiva määrä susia Varsinais-Suomeen, Laine sanoo.
Yksi ongelma on, että koska tiheään asutussa Varsinais-Suomessa on paljon peuroja ja siten paljon ruokaa susille, maakunnassa on paljon sekä susia että ihmisiä. Suden ja ihmisen kohtaamisia tulee siis paljon enemmän kuin harvaan asutuilla seuduilla.
–Varsinais-Suomessa on raportoitu kuluvan vuonna yli 2700 suden pihakäyntiä. Vahinkoja tuottavia yksilöitä ei kuitenkaan nykyjärjestelmässä pystytä riittävän tehokkaasti poistamaan, Laine sanoo.
