Korona mylläsi pesäpallon harjoituskuviot

0
Antti Vallivuori sai työhönsä Pöytyän pesiksen päätoimisena junioripäällikkönä vähän toisenlaisen alun kuin oli kuvitellut.

PÖYTYÄ. Turkulainen luokan- ja liikunnanopettaja Antti Vallivuori valittiin maaliskuun alussa Pöytyän Urheilijoiden pesäpallojaoston päätoimiseksi junioripäälliköksi.

Alku ei ole ollut ihan sellainen, mitä hän kuvitteli.

–Koronaepidemian vuoksi harjoituksia ei ole voitu järjestää lainkaan. Jokaiselle joukkueelle on annettu omaehtoisia harjoituksia. Laitan harjoitusohjelmia sähköpostiin pelaajille ja joukkueiden vetäjille. Tietyt ikäluokat vielä kuittaavat kun harjoitukset on tehty, Vallivuori kertoo.

Siitä, miten pesäpallokauden käy, ei vielä ole tietoa.

Vallivuoren mukaan tilanne korostaa urheilijoiden omaa motivaatiota ja se on kohdallaan.

–Harjoituksia on tehty todella hyvällä prosentilla, sillä pelaajilla on kova motivaatio kehittyä, Vallivuori kiittelee.

Normaalioloissa junioripäällikön työnkuvaan kuuluu paljon erilaista organisointia, ryhmien ohjausta ja ihmisten kanssa toimimista. Juuri se sai Vallivuoren hakeutumaan Pöytyän pesiksen palvelukseen.

–Opettajana tykkään olla ihmisten kanssa ja Pöytyän pesiksen halu kehittyä teki vaikutuksen. Haluan olla mukana viemässä seuraa seuraavalle tasolle. Tässä pystyn yhdistämään pedagogisen puolen lajiosaamiseen, Vallivuori kertoo.

Junioripäällikön tehtävään kuuluu toimia linkkinä johtokunnan ja valmentajien välillä.

–Tärkeä osa tehtävää on saada pelaajia ja vetäjiä seuraan muun muassa koululaisvierailujen ja pesiskoulujen avulla. Tulevaisuudessa pitää tehdä kaikki mahdollinen, jotta mahdollisimman moni lähtisi mukaan, Vallivuori kertoo.

Pöytyän pesiksellä on joukkue joka ikäluokassa sekä pesiseskari.

–Tavoitteena on myös edistää yleistä liikkumista, Vallivuori kertoo.

Hyötyliikunta kunniaan

Koronavirus vaikeuttaa varsinkin yli 70-vuotiaiden liikkumista, jotka on asetettu kotikaranteeniin. Miten lähinnä sisätiloissa oleskeleva ikäihminen voi liikunnan ammattilaisen mielestä parhaiten pitää kiinni fyysisestä kunnostaan.

–Tärkeintä on, ettei vain istu sohvalla. Arkiseen hyötyliikuntaan kannattaa panostaa, tehdä tekemättä jääneet kotityöt, imurointi on hyvää hyötyliikuntaa. Jos on piha, kannattaa tietysti tehdä pihatöitä, Vallivuori sanoo ja muistuttaa, että liikkumisen suhteen maaseudulla olevat ikäihmiset ovat paremmassa asemassa kuin kaupunkilaiset, koska ulkoilu ilman kontakteja muihin ihmisiin on helpompaa.

Jos kaipaa kuntosalia, on hyvä muistaa, että monet kuntosalit tarjoavat etätreenejä.

Fyysisen kunnon lisäksi on tärkeää pitää huolta myös sosiaalisesta puolesta.

–On tärkeää, että omaiset ja ystävät soittavat karanteenissa oleville ikäihmisille ja toisin päin. Pitää muistaa, että he ovat aikanaan hoitaneet meitä ja nyt on meidän vuoromme hoitaa heitä, Vallivuori kiteyttää.

Tauottaminen tärkeää

Etätyötä tekevien ja etäopetuksessa olevien koululaisten on tärkeää pitää huolta siitä, että taukoja on riittävästi ja riittävän usein.

–Kannattaa säännöllisesti nousta tuolista ja pitää taukoa näytön tuijottamisesta, Vallivuori muistuttaa.

Ihmisellä pitäisi olla fyysisesti aktiivista aikaa puolestatoista kahteen tuntia päivässä,

Henkisesti kuormittavina aikoina kannattaa suosia erityisesti luonnossa liikkumista.

–Liikkumisessa vain mielikuvitus on rajana. Kun menee metsään, voi vaikka vetää leukaa puun oksassa.

Luonnosta kannatta nauttia myös muuten kuin liikkumalla.

–Pöytyällä on paljon metsiä. Kannattaa laittaa puhelin pois, mennä luonnon keskelle ja istua vaikka kannon nokkaan nauttimaan auringonpaisteesta. Perheellisten kannattaa mennä luontoon koko perheen voimin.

Eksymistä tai muita luonnossa olevia vaaroja pelkääville Vallivuorella on rauhoittava viesti.

–Ei luonto ole sen vaarallisempi kuin ennenkään ja kännykän avulla on helppo löytää pois metsästä, jos eksyminen huolettaa.