PÖYTYÄ/Yläne. Jos bonsait ovat jo moneen kertaan ja kyllästymiseen saakka muotoiltu, japanilaista kukkataidetta voi kokeilla kokedaman muodossa. Keihäskosken Marttojen kurssilla asiasta esitelmöinyt Ann-Mari Tammenlaakso kertoi kokedamojen olevan niin sanottuja köyhän miehen bonsaipuita. Ne ovat myös nopeita tehdä, sillä siinä missä bonsaipuuta saatetaan kasvatella vuosikymmeniä, valmistuu kokedama parhaimmillaan vajaassa tunnissa. Aineksetkin ovat varsin yksinkertaiset: viherkasvin lisäksi tarvitaan multaa, vettä, savista kissanhiekkaa, sammalta ja sidontalankaa. Ja sitten vain kääritään hihat.
Ideana on tehdä mullasta, kissanhiekasta ja vedestä möykky kukan juuripaakun ympärille ja päällystää se sammaleella. Sammal sidotaan möykyn ympärille joko rautalangalla tai narulla.
–Erilaisilla naruilla ja sidontatekniikoilla saadaan hyvinkin näyttäviä pintoja, Tammenlaakso valotti.
Kokedamojen tekeminen ei ole niin pikkutarkkaa puuhaa kuin bonsaipuiden leikkaaminen, ja siksi se sopii vähän suurpiirteisemmällekin henkilölle. Hoitokaan ei ole kovin monimutkaista, sillä kokedama upotetaan noin kerran viikossa veteen.
–Ja kun sammal kuivuu, laitetaan uusi kerros päälle.
Pöytätilaakaan se ei välttämättä vaadi, sillä sen voi yhtä hyvin ripustaa vaikka verhotankoon. Tosin tarkkana on oltava, sillä taideteos saattaa helposti painaa kilonkin.
–Kovin montaa kokedamaa ei yhteen tankoon kannata ripustaa, Tammenlaakso opasti.
Japanilaisille kokedama ei ole mikä tahansa arkinen askar, vaan he saattavat suhtautua tähän suhteellisen uuteen, vain noin sata vuotta vanhaan kukkataiteeseen erittäin intohimoisesti.
–Sitä saatetaan hoitaa yhtä huolella kuin lemmikkiä. Niitä annetaan paljon myös ystäville lahjoiksi, Tammenlaakso tiesi kertoa.
Kokedamaa pakettiin
Tammenlaakson perheessä kokedameja on tehty muutaman vuoden ajan, ja jopa perheen pojat ovat asiasta innostuneet. Kasimir ja Kristofer Anttosen mielestä parasta on lopputulos, jonka saa aikaiseksi kohtuullisen pienellä vaivalla. Äiti Ann-Marin mukaan mukavaa on myös se, että hommaan sopii kasvi kuin kasvi.
–Tähän aikaan vuodesta voi käyttää esimerkiksi amarylliksiä tai hyasinttejä, hän vinkkasi.
Kurssille osallistunut Heidi Kulmala innostui illan teemasta jopa siinä määrin, että hänen sukulaistensa joulupaketista saattaa tänä vuonna löytyä japanilaista kukkataidetta.
–Tämä tuntuu tosi hauskalta. Jos tämä alkaa sujua, isovanhemmat taitavat saada tällaisen jouluna, hän paljasti ja kertoi, että vaikeinta oli multapallon tekeminen.
Kulmala paljasti myös, että heidän perheessään parhaiten kukat saa pysymään hengissä tytär Pauliina Holm, joka kertoikin tykkäävänsä viherkasvien hoidosta.
–Vaikka en kyllä muuta tee kuin annan niille vettä, hän sanoi vaatimattomasti.
Soile Hämäläinen oli puolestaan lähtenyt kokeilemaan kokedamaa uutuudenviehätyksen vuoksi.
–Tästä tulee kuitenkin niin paljon erilaisempi kuin mitä tavallinen huonekasvi on, hän pohti multapaakkua muotoillessaan.
Huom. Kokedamakurssi toteutettiin ennen 3.12. voimaan astuneita uusia kokoontumisrajoituksia.