Viimeiset kaksi vuotta on koronan vuoksi puhuttu ”uudesta normaalista”. Monet ovat kaivanneet takaisin normaaliin. Sellaista normaalia, joka koronaa edelsi ei kuitenkaan tulla ainakaan Euroopassa näkemään vuosikymmeniin eikä syy ole koronan vaan Ukrainan sodan. Venäjä on nähnyt lännen vihollisena jo pitkään, vaikka mitään syytä ei ole ollut. Nyt vastakkainasettelu on totta ja tulee jatkumaan pitkään.
On ymmärrettävää, että sota ahdistaa niin koululaisia kuin kaikkia muitakin. Sota on lähellä, ihmisten hätä karmea ja sotaa käydään maassa, joka monella tapaa muistuttaa Suomea. Koulupsykologin ohje siitä, että pitää pyrkiä pitämään kiinni normaalista hyvästä arjesta ja mukavasta tekemisestä on kuitenkin syytä ottaa vakavasti.
Ukrainan sota tuskin kestää kovin montaa viikkoa, mutta epävarmuus tulee jatkumaan pitkään. Todennäköisesti kestää vuosia jos ei vuosikymmeniä, ennen kuin lännen ja Venäjän välien voi odottaa normalisoituvan. Vaikka aihetta huolestumiseen siis olisikin, epävarmuuden kanssa on opittava elämään.
Epävarmuuden sietäminen koskee paitsi turvallisuutta, myös taloutta. Muutamassa vuosikymmenessä on rakennettu taloudellisia yhteistyösuhteita, joiden uskottiin tekevän sota mahdottomaksi. Kun näin ei ollutkaan, keskinäisriippuvuuden purkautuminen aiheuttaa taloudessa mittavia ongelmia ja sitä kautta epävarmuutta arkeen.
Talouden ongelmiin on kuitenkin mahdollisuus myös vaikuttaa juurikin pitämällä kiinni normaalista, sillä epäluottamus on talouden pahin vihollinen.