Valtaosa Elisenvaaran koululaisista on tyytyväisiä kouluaterioihin, mutta kasvisruokaa mollataan

0
Tästä se kouluruokailu lähtee.

PÖYTYÄ/Kyrö. Pöytyän koululaisilta kysyttiin helmikuussa kouluruuasta: valtaosa on tyytyväisiä. Esimerkiksi Elisenvaaran yhtenäiskoulussa vastaajista 93 prosenttia ruksasi kouluateriat joko herkullisiksi (6,5 %), hyviksi (69 %) tai ok:ksi (91 %). Neljäntenä vaihtoehtona oli ”ei maistu” (7 %). Elisenvaarassa vastauksia annettiin 185, mikä on 52 prosenttia koululaisista.

THL:n viime vuonna Suomen 8.- ja 9.-luokkalaisille tekemässä Kouluterveyskyselyssä kouluruokaa pitää maukkaana vajaat 40 prosenttia. Pöytyän vastauksissa luku oli 46,4 prosenttia.

Kunnan omassa kyselyssä ruokaan tyytymättömiä on vain vähän. Makuun on tyytymätön 7 prosenttia vastaajista, ruuan ulkonäköön 15, lisäkesalaatteihin 13 ja ruokalistan kokonaisuuteen 5. Ruokateemapäiviä ei pidä tarpeellisina tai onnistuneina 6 prosenttia. Henkilökunnan ystävällisyyttä kritisoi 3 prosenttia vastaajista ja ruokasalia ei pidä viihtyisänä 3 prosenttia. Mutta sanallisten vastausten sisällöstä saattaa lukija yllättyä.

Ruma ruokapuhe

Ruokapalvelupäällikkö Kaija Lähteenmäki toteaa, että vastauksissa on selvä ristiriita ruksi- ja sanallisten vastausten välillä. Ruksit kertovat, että ruoka on ”ok”, mutta vapaassa sanassa nousee esille jopa asiaton moitepuhe.

”Kasvispaskaa” ja ”kasvisroskaa” ovat niitä siistimpiä vastauksia. Vihamielisyys kasvisruokia kohtaan on silmiinpistävää, vaikka kaikki eivät sitä jaa. Tilanne on sama koko maassa.

Kouluruokakysely on tehty Pöytyällä vuodesta 2012 alkaen. Lähteenmäki kertoo, että alatyylisyyksiä ja raakoja ilmauksia on ollut alusta asti. Solvaaminen kohdistui alussa kouluruokaan yleensä, nyt kasvisruokaan. Alussa oli jopa suoria henkilökuntaan kohdistuvia uhkauksia.

–Itse asiassa kieli on sähköisen vastaamisen myötä hieman siistiytynyt. Ilmeisesti nuoret ajattelevat, että voivat jäädä siitä kiinni, vaikka niin ei ole.

Lähteenmäki pohtii, että kun vastaukset ovat anonyymejä, jotkut huutelevat ja irrottelevat olan takaa. Törkeyksiä kirjoittaa kuitenkin vain pieni osa.

Mitä se kasvis edes on

”Ei maistu” -vastaajat (7 %) perustelevat: ruoka on ällöttävän näköistä tai se on ”aika pahaa”, ruoka ”maistuu pahalle” tai on ”vähän vetistä tai mautonta”. Yksi kirjoittaa: ”Aika vähän hyviä ruokia mielestäni anteeksi”.

Ja sitten on vihamielisyys kasvisruokia kohtaan. ”Lihaa lisää, kasvisruoka pois” ja ”parempaa ruokaa, ei yhtään kasvisruokaa”.

Kaija Lähteenmäki sanoo, että kasvisvastaisuus on mysteeri. Pinaattiletut kun menevät aina kuumille kiville.

–Eikö pinaattilettuja mielletä kasvisruuaksi? Vai onko eläintuotantoseudulla asuminen asenteen takana? Miten kodeissa puhutaan kasviksista?

Kodin vaikutus ruokatottumuksiin on tutkitusti valtava. Kyse voi olla myös massailmiöstä: kouluruuan ”kuuluu olla pahaa”, nyt se on ”kasvisruuan kuuluu olla pahaa”.

–Varsinkin tytöillä tulee ketjureaktioita. Kun on joku äänekäs ruuan arvostelija, se tarttuu muihin.

Maistuvat kasvikset

Kyselyssä tiedusteltiin myös kasviruokasuosikkeja. Kärjen muodostavat kasvissosekeitto, pinaattiletut, kasvislasagne, kasvishernekeitto, fetajuustosalaatti ja porkkananapit.

Lähteenmäki kertoo, että kasvishernekeitto meni hyvällä halulla kaikille, kunnes listaan kirjoitettiin sana ”kasvis”.

Yläkouluikäisten koululounaskäyttäytymistä tutkinut Minna Kaljonen sanoo, ettei ruokamuutoksia tehdä nopeasti, mutta mahdollisia ne ovat. Kasvisruoka liittyy hänen mukaansa aikamme kärjistämisen kulttuuriin, niin suosijoitten kuin vastustajien puolella. Konfliktiasetelma ei tietenkään edistä mitään, eikä vaikkapa Pöytyällä sellaista ole rakenneltukaan.

Yksi kasvisateria viikossa ei ole kenellekään ylivoimaista, Lähteenmäki sanoo. Ja siitä on nyt kysymys. Kasvikset ja liha eivät ole vastakkain. Sekaruoka on suomalaisen ruuan normaali perusta ja tutkitusti terveystekijä.

–Ei täällä olla muuttamassa ketään kasvissyöjäksi.

Aikuisten voimasanat

Jos koulussa opettajat toteavat oppilaitten kuullen, että lihaa ei voi korvata kasvisruuilla ja jos kotona sanotaan samaa, on todennäköistä, että se uppoaa lapsiin ja nuoriin.

Kaikki aikuiset eivät syö kasviksia suosituksen mukaisesti. Uusin THL:n FinRavinto-tutkimus (2017) kertoo, mitä aikuiset pistävät poskeensa. Kyselyn mukaan valtaosa miehistä syö epäterveellisen määrän punaista lihaa viikossa, naisista neljännes.

Verisuonten, sydämen ja epidemioituvan lihavuuden kannalta olisi parasta syödä päivittäin vähintään 500 grammaa kasviksia, mutta vastausten mukaan suositusten mukaisesti niin tekee naisista 22 ja miehistä 14 prosenttia. Naiset syövät keskimäärin 380 ja miehet syövät 300 grammaa kasviksia päivässä: marjoja, hedelmiä, juureksia, vihanneksia.

Maaseututeineissä kasvisten torjuntaa

Tutkija Minna Kaljonen on havainnut Suomen ympäristökeskuksen tutkimuksessa, että etenkin maaseutukoulujen teini-ikäiset pojat suhtautuvat negatiivisesti kasvisruoan maistamiseenkin. Tutkimuksen kokeilukouluissa jopa 70 prosenttia yläkoululaisista pojista ei edes maistanut ruokaa, jossa oli kasviksia. Kaupunkikouluissa luku oli 34 prosenttia.

–Moni poika tutkimuksen kohteena olleissa kouluissa saattoi sanoa sellaisia asioita, kuten ”en halua koskea siihen tofuun, koska se on vegaanien ruokaa ja jos kosken siihen, muutun itse vegaaniksi”.

Kaljonen toteaa, että monen teini-ikäisen pojan identiteetti on kiinnittynyt ruokaan, siihen mitä itse syö. Silloin eivät terveystekijät juuri paina, eikä ruuan tuotannon ympäristövaikutus.

Ruokajätteen määrä on pieni

Elisenvaaran oppilaista 19,8 prosenttia kertoi THL:n kyselyssä, ettei syö kouluateriaa koskaan tai syö vain joinain päivinä. Yhtenäiskoulun rehtori Vili Santala sanoo, ettei ole huolissaan. Hän sanoo, ettei ruokailutilanteista ei ole havaintoa, että viidesosa ei söisi.

Kaija Lähteenmäki kertoo, että Pöytyän kouluissa ruuan menekki vaihtelee paljon. Jätteeseen menevän ruuan määrää mitataan päivittäin. Eniten lautasilta jätteeseen pudotellaan kalaruokia ja kasviksia.

–Mutta melkein kaikki ruoka syödään aina.

Lähteenmäki ei usko, että tilanne on menetetty. Hän on varma, että nuorten vastustus taittuu iän myötä.

–Kun nuoret alkavat itse maksaa ruuasta, mahdollisesti silloin havahtuu.


FAKTA

Suosikkiruoka
1) Uunimakkara
2) Pinaattiletut
3) Nugetit, pestobroilerivuoka, kalapuikot
4) Kebabrulla, pyttipannu, kala-/lohikeitto, tortillat

Ruoka, jonka haluaisit pois listalta
1) Kasvisruuat
2) Pinaattikeitto
3) Ei mitään
4) Kasviskebukka, kinkkukastike, kaalilaatikko, kalakeitto

Elisenvaaran koululaisten vastaukset 2024


Pöytyällä ruokalista on kaikille sama kouluissa ja päivähoidossa. Budjetti yhtä ruoka-annosta kohti on 2,60 euroa, mutta on tänä vuonna nousemassa kolmeen.

Pöytyän ateriat valmistetaan Riihikosken keskuskeittiössä. Sen lisäksi paikan päällä Elisenvaaran, Kyrön ja Yläneen koulujen keittiöissä kypsennetään perunat, riisi ja pasta sekä lämpimät vihannekset.