MARTTILA. Marttilaan ja Koskelle Riuttamäkeen suunnitellut tuulivoimalat ovat herättäneet keskustelua erityisesti Marttilassa, jossa voimalaitosalue sijaitsee lähellä Marttilan Korven eräreitistöä. Voimaloiden melun pelätään häiritsevän alueen eläimistöä ja pilaavan maiseman ja luonnonrauhan. Toisaalta moni toivottaa veroeurot kuntaan tervetulleiksi.
Sitä, paljonko Riuttamäestä tulisi verotuloja ei ole ihan yksinkertaista arvioida, sillä verotuloja kertyy sekä kiinteistö- että yhteisöverosta. Kuntien valtionosuusuudistus saattaa muuttaa voimaloiden kiinteistöverotulojen vaikutusta valtionosuuksien laskentaan. Uudistuksen valmistelu on kesken.
Marttila on määrittänyt tuulivoimalan kiinteistöveroprosentiksi maksimin eli 3,1 prosenttia. Vero perustuu toteutuneisiin investointikustannuksiin, joihin vaikuttaa myös voimalan koko. Sitä ei ole vielä lyöty lukkoon.
Suurempi kuin Verhonkulma
Nyt suunniteltujen voimaloiden maksimikokoluokka on merkittävästi Verhonkulmaa suurempi, joten myös kiinteistöverokertymä olisi suurempi. Kiinteistöveroa peritään voimalan perustuksista, tornista ja generaattorin konehuoneen kuorista.
Voimalat voivat kuitenkin toteutua suunniteltua pienempinä. Niiden kokoa voi pienentää ilman erillistä uutta laajaa luvitusta, mutta jos voimaloita halutaan suurentaa, tarvitaan uudet luvitukset ja ympäristövaikutusten arvioinnit.
Marttilan kunnanjohtajan Anne Ahtiaisen mukaan ensimmäisen vuoden kiinteistöverokertymäksi voisi arvioida noin 40 000 euroa per voimala. Jos Marttilaan tulisi suunnitellut viisi voimalaa ja Koskelle kolme, toisivat ne tullessaan arviolta 200 000 euroa Marttilaan ja 120 000 euroa Koskelle.
–Tuulivoimaloiden verotusarvo laskee 2,5 prosenttia vuosittain, tosin rakennuskustannusindeksi nostaa osaltaan kiinteistöjen verotusarvoa, jolloin todellisuudessa verotusarvo ei laske ihan niin paljon kerrallaan. Minimiverotusarvo on 40 prosenttia. Sen jälkeen verotusarvo ei laske.
Yhteisöverosta kolmannes kuntaan
Yhteisöverokertymä taas riippuu tuotosta ja valtion päätöksistä. Hallitus on laskemassa yhteisöveroa kahdestakymmenestä kahdeksaantoista prosenttiin. Kunnalle yhteisöverokertymästä on maksettu noin kolmannes.
–Hallitus ilmoitti kompensoivansa kunnille veroprosentin laskun, mutta millä tavalla, siitä ei vielä ole tiedotettu, joten kaikki valtion suunnasta tulevan rahan määrä on erittäin hankalasti arvioitavissa, Ahtiainen sanoo.
Verhonkulman yhteisöverotuotot ovat vaihdelleet paljon.
Vuonna 2023 Verhonkulman yhteisöverotuotto oli 205 909 euroa, josta Marttilalle tilitettiin kolmannes eli 68 568 euroa. Vuonna 2022 Verhonkulman yhteisöverotuotto oli 1 098 174 euroa, josta Marttilan kolmannes oli 365 692 euroa.