KOSKI. Kolme vuotta Koskella asunut aviopari, Juha Huhtala ja Siru Näntö-Huhtala, ovat aidanneet omakotitalonsa korkealla verkkoaidalla.
Aita on tarpeen, jotta pariskunnan vinttikoirat, galgonarttu Aleli ja grey hound Aleksei, voivat ulkoilla vapaasti.
– Meillä on ollut kolme grey houndia ja kaksi galgoa, jotka kaikki ovat tulleet huonoista oloista, isäntä kertoo.
– Pentukoirat löytävät aina kodin, mutta haluan auttaa eläimiä, joista tiedän, että niitä on rääkätty ja ne ovat joutuneet olemaan huonoissa olosuhteissa, emäntä jatkaa.
Kurjissa oloissa kasvaneiden koirien on vaikea luottaa ihmisiin, joten ensimmäiset kuusi kuukautta tällaisten eläinten kanssa haetaan Siru Näntö-Huhtalan mukaan luottamusta.
– Palkitsevinta on se tunne, kun näkee, miten koira alkaa uudelleen luottaa ihmiseen. Tuntuu ihanalta antaa koiralle turvaa ja rakkautta, koirien emäntä toteaa.
Espanjalainen metsästäjä ei koiraa arvosta
Kaltoin kohdellut koirat ovat yleensä erittäin arkoja, joten Huhtaloille viime lokakuussa saapuneen viisivuotiaan Alelin käytös yllätti pariskunnan.
– Aleli on ehdottomasti vaikein koiramme. Koira haukkuu kaikkea, juoksee ja hyppii, heittelee leluja, eikä rauhoitu millään. Se on kyllä syönyt meidän molempien hermoja, Siru Näntö-Huhtala tunnustaa.
Edistystä on silti havaittavissa, vaikka vieraiden ihmisten läsnä ollessa koira edelleen haukkuu ja juoksentelee levottomana edestakaisin. Emäntä uskoo käytöksen johtuvan siitä, että Aleli pelkää joutuvansa taas kiertopalkinnoksi.
Espanjassa alunperin metsästykseen käytetty narttu oli jo toimitettu niin sanottuun paikalliseen tappotarhaan, josta helsinkiläisen eläinlääkärin perustama galgo-yhdistys sen pelasti. Päästyään Suomeen koira ehti olla kahdessa eri perheessä ennen saapumistaan nykyiseen kotiinsa.
– Galgoja käytetään Espanjassa metsästykseen. Niitä kohdellaan aivan järkyttävällä tavalla. Koiria löytyy jopa hylättyinä ja hirtettyinä metsistä, Juha Huhtala kertoo.
Perheen ensimmäisen, jo edesmenneen Espanjasta pelastetun galgon taustoista kertoo paljon se, miten koira käyttäytyi.
– Koira piti kahden metrin välin miehiin. Kolme kuukautta meni, kunnes se alkoi luottaa minuun. Eräänä yönä koira oli yhtäkkiä tullut viereeni, mutta koko elämänsä ajan se oli tosi arka, isäntä muistelee.
Sisäsiistiksi kahdessa vuodessa
Grey hound Aleksei tuli Huhtaloille yksivuotiaana. Saapuessaan suurikokoinen eläin oli aliravittu, rokottamaton eikä sitä oltu ulkoilutettu. Vei kaksi vuotta, ennen kuin koirasta tuli sisäsiisti.
– Meiltä meni kaatopaikalle lukemattomia mattoja. Koira pissi myös sängylle ja sohvalle. Jossain vaiheessa jo rukoilin Taivaan Isää, että auta, en jaksa enää, mutta en halua hylätäkään koiraa, Siru Näntö-Huhtala muistelee.
Vinttikoirakisoihin tarkoitettujen koirien kohtelu on usein erityisen raakaa sen vuoksi, että pelissä on ihmisen ahneus: koirat kun juoksevat omistajilleen rahaa.
Siru Näntö-Huhtalan ensimmäinen grey hound oli juuri aiemmalle omistajalleen useita mestaruuksia juossut koira. Silti sitä oli hakattu ja pidetty ulkona ladossa. Kun koira ei enää menestynyt, se päätyi tassut verta vuotavina Huhtaloiden hoiteisiin.
Koirapiireissä sana kiirii. Pian ensimmäisen pelastetun grey houndin jälkeen Huhtaloille tarjottiin toista, 11 kuukauden ikäistä vinttikoiraa, josta ei ollut juoksijaksi. Eläin oli niin mukavuudenhaluinen, ettei viitsinyt juosta tekojäniksen perässä.
Eläinten ehdoilla
Kolmas Huhtaloiden edesmennyt grey hound, sekin entinen kilpajuoksija, oli ollut perheessä kuukauden, kun koira ei yhtäkkiä päässytkään enää maasta ylös.
Eläinlääkärissä selvisi, että koiralla oli takajalan jänne ja selkänikama rikki, joten ei kumma, että koiralta olivat kilpajuoksuhalut hukassa.
Huhtalat hoitivat koiran kuntoon, mutta se vaati paljon aikaa ja rahaa.
– Koirillemme on aina otettu eläinvakuutukset, mutta ajoittain niissäkin on tullut maksukatto vastaan. Silloin on pitänyt ottaa luottokorttivelkaa. Eläinlääkärin laskuihin on mennyt paljon rahaa, mutta koirat myös antavat niin paljon, Siru Näntö-Huhtala toteaa.
Koskella vinttikoirat saavat elää lopun ikänsä vailla velvoitteita, sillä Huhtaloilla edetään eläinten ehdolla.
– Vinttikoirat rakastavat juoksemista, mutta eivät radalla vaan vapaana, talon isäntä lisää.