PÖYTYÄ/Yläne. Viitisen vuotta sitten Auranmaan Viikkolehti julkaisi jutun osittain yläneläisestä yhtyeestä, Komioista (AVL 12.5.2020). He olivat juuri julkaisseet ensimmäisen levynsä ja nuorten miesten tunnelmat olivat katossa. Keikkakalenteri oli jo silloin täynnä ja keikkoja kertyi noin sata vuodessa.
Samaa tahtia Komiat naputtelee kalenteriinsa edelleenkin. Hommat tuntuvat sujuvan kuin valssi vaan.
–Tuntuu jotenkin hassulta, että siitä ekasta levystä on jo viisi vuotta. Silloin tilanne oli se, että vähän niin kuin opeteltiin tuollaisen tuotannon tekemistä. Kaikki oli uutta ja ihmeellistä. Toisaalta matka sieltä tähän pisteeseen on ollut selkeä. Siinä on ollut luontainen kehityskaari, kertoo Komiat-yhtyeen rumpali Eero Nummela hieman ennen lavalle astumista Valasrannan juhannustansseissa.
Tunnelma on edelleen katossa, mutta katto on selkeästi nostettu korkeammalle.
–Bändissä on edelleen paljon samaa, ydinidea on sama, mutta samalla ollaan muututtu hurjasti. Kuulijamäärät ja biisien määrä ovat kasvaneet. Ollaan opittu olemaan soittajapoikien lisäksi myös musiikkialan yrittäjiä, Nummela summaa viimeistä viittä vuotta.
Viiden vuoden aikana yhtye on julkaissut muutaman sinkkubiisin, mutta nyt aika tuli kypsäksi koota sinkut ja seitsemän muuta biisiä uudeksi levyksi, joka on Komioiden historian toinen.
–Kaihosielu-albumi julkaistiin toukokuun lopussa. Nimibiisi laitettiin ulos sinkkuna jo huhtikuun alussa ja se on saanut hyvän vastaanoton. Halusimme kuitenkin tehdä kokonaisen levyn, sillä siinä saa kerrottua eri tavalla isomman tarinakokonaisuuden, kertoo basisti Juho Eskola.
–Kyllähän tämä uusi musiikki edustaa aika erilaista tyyliä kuin vaikka meidän eka levy. Tässä on haettu nykypäiväisempää otetta tuottaja Sampo Haapaniemen avulla. Hän on tosi tyylitietoinen iskelmän tuottaja ja hänellä on pitkä historia radiosoittohittien kanssa, kitaristi Samuel Järvinen innostuu lisäämään.
Onko Komiat sitten muuttanut musiikkityyliään hakkaavan tanssibasaribiitin suuntaan kuin niin moni suomalainen yhtye ja artisti?
–Me teemme musiikkia bändinä emmekä halua kuulostaa koneelliselta. Mehän ollaan tanssilavayhtye. Siellä on meidän juuret ja sellaista lippua halumme kantaa. Voidaanhan me silti sopia radioon, Järvinen linjaa.
–Ei me menty studioon sillä idealla, että nyt tehdään radiohitti. Sellaisen pohtiminen on enemmän tuottajan pulma. Me keskitymme biisien tarinoihin ja fiiliksiin. Tietenkin uuden musiikin pitääkin kuulostaa uudelta ja erilaiselta. Mitä järkeä siinä olisi, että mentäisiin tekemään samat biisit uudestaan vaan eri sanoilla, Nummela tuumailee.
(Juttu jatkuu kuvien jälkeen.)
Valasranta sytytti kipinän
Tanssilavoilla on keskitytty viime vuodet nimenomaan tanssimiseen. Entisaikojen tanssilava-artistien keikkameininki on tekemässä aktiivista paluuta suomalaisilla tanssilavoilla. Komioiden keikan alussa Valasrannan tanssikansa pysähtyi yli puoleen saliin asti vain kuuntelemaan Komioita, kuin bändikeikalla konsanaan.
–Kyllähän aikanaan jotain Olavi Virtaa ja muita huippunimiä tultiin nimen omaan katsomaan eikä vain tanssimaan. Sellainen ajatus meilläkin on, Nummela sanoo.
–Ollaan koko ajan kiinnitetty huomiota siihen, että vaikka et tanssisi, keikka on viihdyttävä ilman sitäkin. Ei ole siis pakko tanssia meidän keikoilla. Voi tulla vaan kuuntelemaan, Eskola linjaa.
Valasrannalla on erityinen merkitys Komiat-yhtyeelle.
–Täältä me saimme aloittelevana yhtyeenä jalansijaa tosi aikaisessa vaiheessa. Päästiin isolle lavalle soittamaan aika alkutaipaleella ja siitä olemme kyllä Yläneen kirkonkulman VPK:lle todella kiitollisia, Yläneeltä kotoisin olevat Eskola ja Järvinen kiittelevät.
–Valasranta on sytyttänyt monelle rakkauden tanssilavakulttuuria kohtaan. Tämä on ollut tällaisen alun perin mynämäkeläisenkin pojan lähilava. Tänne on aina hyvä palata, Nummela summaa Valasrannan erityisyyttä.
Tuomas Honkasalo