KOSKI. Ammattiluontokuvaaja Risto Raunio on onnistunut valokuvaamaan kaikki maailman pingviinilajit. Erityisen kunnialliseksi asian tekee se, että suuri osa pingviinilajeista elää aavoilla ulapoilla, valtaisilla merialueilla, joissa niitä on hankalaa tai mahdotonta tutkia – saati sitten valokuvata.
Koskella syntynyt ja kasvanut, nykyisin Naantalissa asuva, Raunio on tuonut kesän ajaksi upeat pingviinivalokuvansa näytille Yrjö Liipolan museoon.
Raunio on myös käynnistänyt yhdessä tietokirjailija Reetta Niemelän kanssa kirjaprojektin, johon myös valokuvanäyttely liittyy.
Niemelä kertoo Raunion lähestyneen häntä lasten kuvakirjaidealla Antarktiksen ja arktisen alueen eläimistä. Ajatuksena oli, että samalla lisättäisiin lasten tietoutta maapallon napa-alueiden tilanteesta.
Keskustelun lomassa syntyi ajatus keskittyä pingviineihin, noihin mielenkiintoisiin, mutta usein väärin ymmärrettyihin lintuihin.
– Pingviinit yhdistetään yleensä lumeen ja jäähän, mutta iso osa maailman pingviineistä ei ole nähnytkään niitä. Pohjoisin pingviinilaji, Galapagosinpingviini, elää päiväntasaajalla, Raunio muistuttaa.
Melko tuntemattomia lintuja
Reetta Niemelä kertoo, että kirjan tekoprosessi on vielä kesken, mutta koska Risto Raunio on aktiivinen näyttelyasettaja, tarjoutui myös kirjailijalle tilaisuus osallistua Kosken näyttelyyn, samalla Liipolan museossa oleva näyttely on eräänlainen testi.
Niemelä on laatinut kunkin, eri pingviinilajia edustavan valokuvan alle lyhyen, kyseistä lajia esittelevän tekstin, joka antaa näyttelylle aivan uuden kiinnostavuusnäkökulman.
Tietokirjailija kävi läpi pingviinejä laji kerrallaan, sillä hän halusi tuoda jokaisesta lajista esiin jonkin uuden ja mielenkiintoisen tiedon. Hän käytti kuukausia lukien tutkimuksia ja kuunnellen pingviinitutkijoiden haastatteluja. Pingviinit ovat loppujen lopuksi melko tuntemattomia.
– Näyttely on minulle välietappi kirjan teossa ja siinä pääsee hiukan testaamaan myös tekstien toimivuutta. Lopulta en kirjoittanutkaan tekstiä aivan pienille lapsille, sillä mielestäni monet kysymykset, jotka liittyivät ilmastonmuutokseen ja pingviinien mahdollisuuteen selviytyä, olivat osaltaan niin vakavia, että sopivat paremmin isommille. Niinpä päädyin kirjoittamaan nuorille ja aikuisille, tietokirjailija toteaa.
Kaksi kolmasosaa kuvattuna
Risto Raunio kertoo, ettei alunperin lähtenyt kuvaamaan pingviinejä. Tehtyään vuosia luontokuvausmatkoja erityisesti Antarktis kiehtoi häntä erilaisuudellaan.
– Lopulta huomasin, että olen jo kuvannut kaksi kolmasosaa maapallon erialisista pingviinilajeista. Silloin ajattelin, että kuvaan vielä ne loputkin.
Ensimmäinen kameran etsimeen osunut pingviinilaji oli vuonna 2015 Uudessa-Seelannissa kuvattu vuonopingviini ja viimeisin joulukuussa 2024 kuvattu pystytöyhtöpingviini.
Raunio kertoo pystytöyhtöpingviinien asuvan saaressa, jonka luo pääsee vain kerran vuodessa laivalla. Saarelle ei saa rantautua vaan kuvaaminen oli tehtävä mereltä käsin, kumiveneen kyydissä keikkuen.
– Jos sinä päivänä olisi ollut kauhea merenkäynti, se olisi jäänyt kuvaamatta, Raunio toteaa.
Seuraavaksi Risto Raunio suuntaa loppuvuodesta Falklandin saarille, jossa hän on ollut kahdesti aiemminkin. Tarkoituksena on silloin kuvata merinisäkkäitä sekä vähän vielä lisää pingviinejä.
