Oikeastaan sillä ei ole suurta merkitystä, mitä luet, kunhan luet. Ja tähän lukemiskategoriaan ei lasketa ns. modernia lyhytlukemista, jota someselailuksikin kutsutaan. Siitä tulisi nimenomaan päästä eroon. Ihmiset tarvitsevat kiireetöntä lukuaikaa, sillä se lisää tutkitusti mielenterveyttä ja pitää lääkärin ainakin osittain loitolla.
Paljon puhutaan lasten ja nuorten lukemisen vähentymisestä ja nopeiden ärsykkeiden tarvemaailman lisääntymisestä. Tämä koskee myös aikuisia. Kännykällä selataan lyhytvideoita ja algoritmi tarjoaa heti perään seuraavaa samantyylistä videota, joka on pakko katsoa, vaikka kukaan ei varsinaisesti uhkaa henkeäsi. Aivot ovat lyhytärsyketilassa koko ajan. Vaikka kuvittelemme tuon olevan aivotonta huvia, teemme samalla karhunpalveluksen itsellemme, omille aivoillemme.
Ihmisten keskittymiskyky on laskenut emmekä osaa rauhoittua samalla tavalla kuin ennen. Tähän määrään reseptiksi lukemisen. Enkä tarkoita nyt sitä, että kuuntelemme äänikirjoja ja samalla touhuamme kaikkea muuta. Jossain kohtaa aina huomaa, kuinka keskittyminen on herpaantunut ja sitten äänikirjaa kelataan taaksepäin. Ehei, vaikka äänikirjat ovat hyviä, eivät ne tuota samaa lääkärin määräämään kirja-aivolepoa ja virittyneisyyttä keskittymiseen, jota tässä nyt tarkoitetaan.
Lukemisen hetki laskee stressitasojamme, herättää runsaasti vastemielikuvia, avaa portteja täysin uusiin maailmoihin sekä parhaimmillaan muuttaa ajattelutapojamme. Hyvästä kirjasta keskustelu saman kirjan lukeneen henkilön kanssa on parhaimmillaan kuin huikea tennismatsi, jossa ajatuspalloja lyödään välillä kierteellä vastustajalle ja välillä tuntuu, että ollaan voimakkaasti samalla puolella eikä kukaan lyö palloa takaisin.
Aloitin elämänkatsomustiedon opiskelun, sillä elämässäni oli juuri sopivasti tyhjää tilaa sille (no ei oikeasti). Neljä tenttiä ja monta avartavaa kirjaa myöhemmin huomaan ajattelevani avoimemmin ja käyväni filosofisia keskusteluita lähipiirini kanssa kirjojen mieleeni kovertamien uusien kanavien kautta.
En ole ollut koskaan kovin ahdasmielinen, mutta tekee hyvää haastaa omia näkökantojaan. Opiskelu tuntuu tekevän minusta oikeasti ajattelevamman, harmaantuvan filosofiahöperön. Ja se on hyvä suuntaus se. Kirjat käteen ja kännykät pois! Tee mielenterveysteko!
Toimituksen avustaja
Tuomas Honkasalo
tuoveli@gmail.com