Karpalopolun Villi rauha -tapahtumassa kuljettiin musiikin kanssa ja kohti musiikkia. Ihmisiä oli paikalla kymmenittäin. Klassisen musiikin luontovaellus muistutti rauhallista pyhiinvaellusta, myös tapahtuman taiteellisen johtajan, Siiri Niittymaan mielestä.
–Olimme äärettömyyden äärellä. Tällainen ikiluonto ja koskematon metsä luonnon rauhassa laski varmasti kaikkien pulssia. Lempeä rauha yhdisti karavaaniamme. Hiljaisuus metsässä tekee hyvää mielelle ja siihen lisättynä vapaana soljuvat musiikkiesitykset korostivat luonnon rauhaa, Niittymaa fiilisteli tapahtuman jälkeen.
Ei seiniä
Luonnossa ei ole seiniä, kuten konserttisaleissa tai vaikkapa kamareissa, joissa klassista kamarimusiikkia alettiin aikoinaan esittää.
Kamarimusiikin historia juontaa satojen vuosien päähän. Klassista musiikkia alettiin säveltää myös pienemmille kokoonpanoille kuin kokonaisille orkestereille. Kuuluisia kamarisäveltäjiä ovat muun muassa Beethoven, Mozart, Brahms ja Schubert, joista viimeistä myös kuultiin festareilla.
–Kuhankuonolla luonto ja luonnon äänet toimivat säestäjänä. Tuuli ja lehtien havina, hyönteiset ja eläinten äänet sekä ehkä myöskin pitkospuiden vaimea kumina on musiikkia myös itsessään, Niittymaa pohdiskeli.
Musiikin alkuperä onkin luonnossa, mutta harvassa klassisen musiikin konsertissa voi samaan aikaan syödä mustikoita suoraan puskasta.
Pyhäjärven kamarimusiikkifestivaalia alettiin järjestää 2017. Festari on ulkomailla musiikkia opiskelleen Niittymaan oma lapsi. Hannoverin valtionoopperassa musiikkituottajana työskentelevä Niittymaa näkee maaseutuisen klassisen musiikin festivaalin monet ulottuvuudet hyvin avoimesti.
–Yläneellä ihmiset ovat auttavaisia ja avoimia, kiinnostuneita. Klassisen musiikin festivaalin sijoitus maaseudulle on positiivinen haaste. Konsertit ovat keränneet kuulijoita hyvin. On hienoa, kun ihmiset lähtevät ennakkoluulottomasti tutustumaan uuteen musiikkiin.
Infra haasteena
Tulevaisuuden kannalta olisi tärkeä pysyä ihmisten mielissä, vaikka ajankohta festarilla ei ole pysynyt vakiona. Infran tuominen on Yläneelle hieman haasteellista, sillä julkinen liikenne on heikko. Kuljin itse aikanaan Yläneeltä Helsinkiin Sibelius-akatemian musiikkiopintoihin bussilla, mutta nyt täältä pääsee kerran päivässä Turkuun, harmitteli Niittymaa.
Muusikoille löydetty Pyhäjärven mökkimajoitus kuitenkin tyynnytti mieltä.
–Ulkomaiset muusikot olivat niin innoissaan suomalaisesta järvimaisemasta, että he eivät olisi halunneet puhkaista luontokuplaa ollenkaan kotiinlähdön aikaan, Niittymaa kertoi.
Festivaalin teema oli Avoinna, joten teemakin kutsui kokeilemaan. Luonnon ja musiikin yhdistelmä ainakin oli yleisölle hyvin auki, sillä kyseessä oli maksuton tapahtuma.
–Kyllähän tapahtumaan liittyi paljon muitakin tuntemuksia kuin äärettömyys. Kun norjalainen sopraano Elisaveta Agrafenina lauloi Puccinin oopperaa Sonja Pertaisen harmonikan säestyksellä Savojärven rannassa, oltiin upeuden äärellä. Järven liplatus taustalla oli positiivisella tavalla absurdi yhdistelmä, Niittymaa naurahti.
Rokkikukon klassinen rauha
Olen aina rakastanut rock- ja heavymusiikkia. Siinä on jotain voimallista ja puhuttelevaa. Aloin jo teini-ikäisenä kuuntelemaan myös progressiivista metallia, jossa soitintaituruus on virtuoosimaista. Kävin luonnon helmassa keskustelun Siiri Niittymaan kanssa tuosta taituruuden alkuperästä. Hyvin usein rokkikukoillakin on klassisen musiikin tausta. Taidot näyttämistä varten on hankittu vaikkapa viulutunneilla tai Michael Aaronin alkeiskoulun sävelin.
Tiukkaa tilutusta ei Villissä rauhassa kuultu, mutta soitinäänen yhdistäminen luontoon herkisti. Rakastan luontoa ja sen ääniä. Viulun ääni luonnon keskellä tuntui muuttuvan luontaiseksi osaksi luontoa.
Kaikkien soittimien äänet ovat voimakkaita tai herkkiä ja kaikkea siltä väliltä. Luontokin on juuri tuota samaa. Pauhaavan kosken heavymetallin voi yhdistää linnunlaulun klassisen herkkään liverrykseen. Silmät voi sulkea ja antaa äänien vaikuttaa samalla tavalla kuin luonnonkin. Kurjenrahkalla saatiin aikaiseksi rokkikukon rauha klassisen musiikin ja luonnon välittämänä.
Tuomas Honkasalo