Tätä mieltä: ”Pajunköyttä kuntalaisille”

7

Pakko oikaista Viikkolehdessä tiistaina 5.8. ollutta artikkelia, jossa haastateltiin Yläneen kunnantalon ostoa yrittävän Pajunkylä Paja ry:n edusmiestä Tapio Kaarta.

Tarkoitushakuisesti annetut lausunnot kiireellisen kaupan tekemisen tarpeesta tulevat esiin haastattelusta. Hissitilaukset jääkööt omaan arvoonsa. Olisikin tärkeää, että annetut lausunnot kunnantalon kuntotilanteesta olisivat totuudenmukaisia. Konsultti Kaarin pelko kunnantalon happanemisesta purkukuntoon ovat melkoista liioittelua.

Esiin on nostettu kellaritilan kuviteltuja homeongelmia, jotka tekevät jopa hengityksen vaikeaksi. Koko sivusiipi, jonka alla kellari sijaitsee, on ollut kansalaisopiston käytössä, ja on toiminut matonkutojien työpisteenä. Tila on täynnä kangaspuita, ja kutojia tilassa on ollut kymmenkunta. Kudonta on jatkunut heinäkuun lopulle.

Tiedustelin yhdeltä aktiivisesti tilaa käyttävältä kutojalta, ovatko he kärsineet ilmaongelmista. Kovin ovat hämmästelleet lehdessä olleen jutun homepuheita. Talossa ollutta pientä vesivahinkoa ei tarvitse paisutella. Peruskunnoltaan entinen kunnantalo on ikäisekseen varsin hyväkuntoinen. Kallion päällä lepäävä, tiilivuorattu rakennus, jonka kattokin on hyvässä kunnossa, kestää vielä pitkälle tulevaisuuteen.

Viikkolehti olisi voinut artikkelissaan tuoda esiin Yläneen Kyläyhdistys ry:n kunnalle esittämän vaihtoehdon talon tulevaisuudesta. Esityksessä on eri paikallisten yhdistysten ja yhteisöjen vahva tuki takana.

Uudelle kunnanhallitukselle ja valtuustolle haluan näin tuoda esiin näkökulmia päätöksentekoa varten.

Onnea ja menestystä tuleviin aikoihin!

Arimo Helmisaari

 

7 KOMMENTIT

  1. Onko tukensa antaneet yhdistykset myös valmiita talkootyöhön ja maksamaan talon korjauskustannuksia sekä ylläpitoa. Epäilen, ettei pienillä ja köyhillä yhdistyksillä ole resursseja eikä ehkä tarvetta vuokratakaan tiloja. Korjausta ei voi laittaa kunnan piikkiin ja siksi valtuusto on tehnyt myyntipäätöksen. Vesivahinko vaatii aina kunnon kuivauksen ja korjauksen. Sitä ei ole tietääkseni tehty.

  2. Miten sitten yhdellä vaivaisella yhdistyksellä olisi Railin mielestä paremmat edellytykset kuin useilla yhdistyksillä, joilla on myös kotiseuturakkaus puolellaan.
    Yhteisymmärryksellä ja kunnan eri keskuksien tasapuolusella kohtelulla päästään kaikkia osapuolia huomioimalla hyväön rakentavaan lopputulokseen.
    Yläneen kunnantalosta on tehty Yläneen kyläyhdistyksen puolesta valtuustoaloite, johon ovat liittyneet miltei kaikki Yläneen alueen yhdistykset.
    Tiedoksi Raili Pajulalle, että Pöytyän kunnanvaltuusto ei ole tehnyt myyntipäätöstä, vaan asettanut Yläneen kunnantalon myyntiin sellaisilla edellytyksillä, jotka on kauppaa tehdessä otettava huomioon. Edellä mainitut ehdot eivät toteudu, nyt suunnitellussa kaupassa!
    Heitän vielä haasteen kaikille niille Pöytyn kunnanvaltuutetuille, jotka haluavat olla tukemassa Yläneen kyläyhdistyksen aloitetta. Liittykää vielä tänään tähän valtuustoaloitteeseen, ettekä katsele vain sivusta, miten asia etenee!
    Pöytyän kunnanhallituksen tulee ottaa päätöksessään huomioon se, että voimassa oleva valtuustoaloite on käsiteltävä ennen myyntipäätöstä. Tällaista menettelyä kutsutaan demokratiaksi!
    Muistutan edelleen, että kunnanvaltuusto käyttää kunnassa ylintä päätäntävaltaa.

  3. Vesivahingo ei aina edellyttä kalliita korjauksia ja kuivatuksia. Kaikki riippuu vesivahingon luonteesta ja laajuudesta. Koneelinen kuivatus tehdään silloin, kun luonnollinen kuivatus ei ole mahdollista.

  4. Tässä tiedoksi niin Raili Pajulalle kuin muillekin kuntalaisaloite, jonka Yläneen Kyläyhdistys ry jätti Yläneen entisen kunnantalon käytöstä Pöytyän kunnalle helmikuussa. Sittemmin aloitteen taakse ryhmittyi suuri joukko muitakin yläneläisiä yhdistyksiä ja yhteisöjä.

    Kuntalaisaloite Pöytyän kunnalle Yläneen entisen kunnantalon käytöstä
    Pöytyällä on parhaillaan käynnissä kartoitus, miten kylät voivat varautua tulevaisuuden
    moninaisiin haasteisiin. Tavoitteena on toimeliaan kunnan ja vireiden kylien yhteinen Älykäs
    kylä -hanke, jonka valmistelua tekee Varsinais-Suomen kyläasiamies Tauno Linkoranta.
    Aloite EU:n maaseutuohjelmaan liittyvään hankkeeseen liittymisestä on lähtenyt Pöytyän
    kylien neuvottelukunnalta.
    Pöytyän eläviltä kyliltä vaaditaan jatkossa varautumista tulevaan, joustavuutta ja
    sopeutumista, mutta myös paikallisten vahvuuksien hyödyntämistä. Yläneen alueen
    vahvuuksia ovat esimerkillinen yhteisöllisyys, vireä yhdistystoiminta, monipuolinen
    kulttuurielämä sekä maakunnan vetovoimaisimpiin kuuluva luonto kaikkine elementteineen.
    Ne yhdessä ovat suuri rikkaus koko Pöytyän kunnalle. Vahvuuksia kannattaa tukea.
    Uuden maaseutuohjeman Älykäs kylä -hankkeeseen liittyvissä työpajoissa pohditaan jo
    helmikuun aikana käytännön kysymyksinä muun muuassa kylätalojen hyödyntämistä
    varautumiskeskuksina. Yläneen entinen kunnantalo väestönsuojatiloineen sopisi mitä
    parhaimmalla tavalla Yläneen Kirkonkylän kylätaloksi.
    Yläneen kyläyhdistys esittää, että Pöytyän kunta lopettaa Yläneen entisen kunnantalon
    myyntitoimet ja jättää tunnetun arkkitehtitoimiston suunnitteleman, keskellä kylää ja
    historiallisella rakennuspaikalla olevan arvokiinteistön kunnan omistukseen.
    Peruskunnoltaan hyvän ja vankan talon sijainti on erinomainen jo pelkästään erilaisia
    varautumistarpeita ajatellen. Poikkeuksellisiin tilanteisiin varautuminen on näinä aikoina
    varsin perusteltua. Talo palvelee laajalti asukkaiden tarpeita, vahvistaa yhteisöllisyyttä ja
    aina yhä tarpeellisempaa kolmatta sektoria.
    Taloa voidaan ylläpitää selkeällä toimintasuunnitelmalla ja vastuunjaolla. Yläneellä on jo
    yhdistysten kokouksissa mietitty niitä toimia, joilla kunnantalon käyttöastetta voidaan nostaa
    ja saada epämääräinen tilanne vakautettua kunnan ja kaikkien kuntalaisten hyödyksi.
    Aloitteen lopussa on laskelma vuokratuloista, joita talon tehokkaalla käytöllä kunta voi
    saavuttaa.
    Toimenpiteet ovat mm:
    1) Paikallisten yhdistysten kokoukset ja tilaisuudet.
    2) Tehokas vuokraustempaus yrityksille ja yhdistyksille tarjolla olevista työ- ja
    toimitiloista. Tässä on hyvä huomioida myös Yläneen lukuisat kesäasukkaat.
    3) Tilojen käyttö entistä laajemmin myös kansalaisopiston toimintaan.
    4) Arkistotilojen käyttö: Yläneen kotiseutuyhdistys.
    5) Kunnantalo palvelee toripäivinä ehdottoman tarpeellisena palvelupisteenä.
    6) Kunnantalon valtuustosali sopii oivallisesti erilaisten musiikkiryhmien harjoitustilaksi
    sekä pienimuotoisiin konsertteihin. Hyväntekeväisyyskonserttien tuotto voidaan
    kohdistaa kunnantalon ylläpitoon.
    7) Tarvittaessa kunnantalo on myös kunnan väistötila ja varautumiskeskus.
    8) Valtuustosali palvelee liikuntaryhmiä. Läheisellä päiväkodillakin on pysyvä ja ilmeinen
    sisäliikuntatilojen tarve.
    9) Yksi toimistohuone kunnan käyttöön palvelupisteeksi.

    Yläneen kyläyhdistys on vakuuttunut, että Yläneen entisen kunnantalon säilyttäminen
    kunnan omistuksessa ja kuntalaisten monipuolisessa käytössä hyödyttää sekä kuntaa että
    sen asukkaita. Hyötysuhde on positiivinen. Kun kiinteistön käyttöastetta nostetaan,
    kiinteistön ylläpitokustannukset ovat kunnan mittakaavassa varsin maltilliset.
    Arviolaskelma entisen kunnantalon mahdollisista vuokratuloista:yhteensä 10300- 15000 €

    Arvoa näillekin toiminnoille, joista ei kerry vuokratuloja:
    Päiväkoti voi käyttää tiloja ilman korvauksia ja kansalaisopisto jatkaa tilojen käyttöä ilman
    korvauksia. Vilkkaalle torille säilyy tarpeelliset WC-tilat. Väestönsuojatilat ovat
    varautumistoimenpiteissä käytettävissä ja voivat majoittaa esim. kriisikeskusta ja
    radioaseman. Nämäkin tuovat suuren lisäarvon, ja Yläneen asuinviihtyvyyden ja
    elinvoimaisuuden voi nähdä kunnalle suorana säästönä, jonka arvo on 4000-6000 euroa
    vuodessa.

    Viime vuosina esillä ollut kustannusrakenne on kieltämättä liian korkea. Älykäs kylä
    -hankkeen kautta saisimme hyvää apua miettimään keinoja, miten kustannuksia voi alentaa.
    Suoraan käsillä olevat: lämmitys- ja sähkönkulutusta alemmas aurinkopaneelien avulla ja
    pitämällä talotekniikasta hyvää huolta, jolloin tulee säästöä vesikuluissa. Osa näistä
    säästöistä syntyy ilman investointeja, vain toimimalla vähän fiksummin. Osa säästöistä
    tarvitsee investointeja, niistä suurin osa on tukikelpoisia 50-80 % ja ne sopivat kunnan vihreä
    siirtymä -strategialle.

    Entisen kunnantalon muuttaminen Yläneen kylätaloksi on prosessi, joka sopii mainiosti
    Älykäs kylä -strategiaan, siksi monet käytännön toimenpiteet voidaan myös rahoittaa
    Leader-hankkeen kautta. Toiset toimenpiteet vaativat vain pieniä uudelleenjärjestelyjä ja
    vastuuhenkilöiden nimeämistä (mm. ovien avaukset). Kolmannet toimet voidaan hoitaa
    pitkälti talkoilla (siivous, pihanhoito). Yläneen kyläyhdistyksellä on toimikunta, joka voi toimia
    muutosprosessin koordinoijana ja tarvittaessa myös vastuutahona vuokralaisten
    hankinnassa ym.
    Yläneen kyläyhdistys on aina valmis käymään Pöytyän kunnan kanssa rakentavia
    keskusteluja siitä, miten entisen kunnantalon käyttöön liittyvät käytännön seikat saadaan
    toimimaan molempia osapuolia tyydyttävällä ja kunnan kustannuksia keventävällä tavalla.

    Yläneen Kyläyhdistys ry

  5. Auranmaan Viikkolehden (29.1.2015) saamien tietojen mukaan vettä olisi päätynyt ainakin kunnantalon sivurakennuksen kellariin eli väestönsuojaan.

    Siinä tilassa eli väestösuojassa ei varmaankaan luonnollinen kuivatus ikkunoita ja ovia avaamalla onnistu. Vahinko huomattiin talvella eli joulun aikaan eikä ainakaan minulla ole tietoa paljonko vettä pääsi valumaan. Tarkempi tieto löytyy varmaankin vesimittareista. Kosteusvaurioiden korjaaminen on pitkäaikaista hommaa ja vähättely kyseenalaista.

  6. Yläneen kyläyhdistyksen tiedonanto omasta hankkeestaan Yläneen kunnantalon käytölle on selkeä ja toimiva ratkaisumalli. Tällä pidetään kaikki Pöytyän kunnan osien kuntakeskukset tasavertaisina.
    Pienet korjattavissa olevat vesivahinkotkaan eivät näytä merkittävää osaa koko hankkeessa, vaikka sitä yritetäänkin tuoda esille.
    Eihän sellaisten tahojen kannata edes harkita koko kunnantalon ostamista, jotka tekevät homeesta ongelman.
    Mennään yhdessä eteenpäin ja annetaan yleläisille mahdollisuus näyttää kykynsä hoitaa kunnantalon ja kuntalaisten hyvinvointia. Siitä hyötyy koko kunta.
    Paljon suuremmat rahahuolet meillä on kunnan muilla kiinteistöillä joita hoidetaan velkapiikkiin.
    Uudella kunnanvaltuustolla ja kunnanhallituksella on avaimet päätöksiin.
    Yläneen kunnantalon myyminen vaivaisella 2300 Eurolla on kunnan omaisuuden hävittämistä.
    Yhdessä kohti parempaa aikaa!

Kommenttien lisääminen on estetty.