PÖYTYÄ/Yläne. Nykyajan yltäkylläisyydessä ei tule kovin usein ajatelleeksi Suomea sotien aikana, jolloin sanaa yltäkylläisyys ei edes uskallettu lausua ääneen. Pula-aikana kaikki tavarat olivat kirjaimellisesti kortilla. Tourulan-Keihäskosken kyläyhdistyksen historiatoimikunta on ansiokkaasti kaivellut pula-ajan tietoja esiin yläneläisten kylien osalta. Tätä arvokasta historiatietoa jaettiin lauantaina kyläyhdistyksen hermokeskuksessa, Paimenenmäessä.
–Konstit on monet, sano akka, kun kissalla pöytää pyyhki, aloitti Elisa Niittymaa luentonsa pula-ajan kekseliäisyydestä.
Kotirintaman elämää pula-aikana -tapahtuma sisälsi monta pienoisluentoa Suomen pula-ajasta. Aiheina oli muun muassa pakko-otot maatiloilta, mustapörssi ja siirtoväen asuttaminen. Historiatoimikunta oli myös koonnut juliste- ja tavaranäyttelyn, joissa lisäaiheina olivat muun muassa vapaaehtoistyö kotirintamalla, Yläneen hevoset sodassa ja evakot. Tämän lisäksi kävijät saivat maistaa pula-ajan leipomuksia, kuten pula-ajan pullaa ja tekovoita Talvisodan leivän päällä.
(Juttu jatkuu kuvagallerian jälkeen.)
Pula-aika teki ihmisistä tarkkoja ja kekseliäitä.
–Mitään ei heitetty hukkaan ja kaikkea pyrittiin hyödyntämään aivan elinkaaren loppuun asti. Perunapelto käytiin kuokkimassa vielä uudestaan läpi, jotta sinne ei varmasti jäänyt mitään. Peruna oli merkittävässä roolissa suomalaisten ruokahuollossa ja sitä pyrittiin myös valtiollisesti edistämään, kertoi Niittymaa.
Sodan syttyessä 1939 kaikki tuontitavarat loppuivat hyvin nopeasti. Yksi tällainen suomalaisittain merkittävä myyntiartikkeli oli kahvi.
–Suomalaiset olivat tottuneet kokoontumaan kahvipöydän ääreen, kuten vieläkin tehdään. Jotain piti keksiä tilalle. Korvikkeissa kahvia jatkettiin jollain, eivätkä vastikkeet sisältäneet ollenkaan kahvia, vaan niissä oli jotain kahvia muistuttavaa ainetta, Niittymaa selvensi.
Kahvia jatkettiin esimerkiksi paahdetuilla ohran- ja rukiinjyvillä, voikukan juurilla tai sikurilla. Säännöstely päättyi vasta vuonna 1954.
Pula-ajan kahvia ei ollut tilaisuudessa tarjolla, mutta sitä varten oli kuitenkin paahdettu vehnän ja rukiinjyviä ihan testimielessä. Paahdos maistui hieman popkornilta, sillä joukossa oli hitusen voita.
–Olemme hieman testailleet näitä mielenkiinnosta, kertoi Tourulan-Keihäskosken kyläyhdistyksen historiatoimikunnan jäsen Hanna-Leena Kaihola .
Toimikunta on toiminut vuodesta 2018 lähtien ja parin vuoden ajan se on tutkinut pula-aikaa ahkerasti.
–Paljon on luettu, haastateltu ja selattu. Järjestimme myös tiedonkeruuillan. Sellaisia ihmisiä on vaikea enää haastatella, jotka olisivat olleet aikuisia pula-aikaan. Pula-ajan lapsiahan on vielä runsaasti elossa, Kaihola selvensi.
Jos ruokaa tehtiin monista korvikkeista ja vastikkeista, vaati pukeminenkin kekseliäisyyttä.
–Säkkikankaista tehtiin vaatteita ja vanhoja kankaita purettiin langaksi, jotta niistä saatiin tehtyä uusia vaatteita. Purettu lanka oli aika säkkärällä, mutta langat kasteltiin ja kiedottiin pyöreän muodon ympärille. Sitten niistä saatiin taas helposti muokattavia, kertoi Tuija Olenius.
Pula-aika tarkoitti myös solidaarisuutta. Valtiollinen Kansanhuolto hoiti pakko-ottoa eli elintarvikkeiden luovutusvelvollisuuden järjestämistä.
–Elintarvikkeiden luovutus oli pakollista yli viiden hehtaarin tiloille. Sillä pyrittiin luonnollisesti turvaamaan ruokahuolto koti- ja sotarintamalla. Tilat joutuivat luovuttamaan viljaa, maitoa, voita, perunaa, lihaa, kananmunia ja heinää. Kun tiloille oli tulossa tarkastuksia, kerrotaan tarinoita, joissa saatettiin piilottaa pässi heinäladon taakse tai osa sadosta oli jemmattu piiloon. Pääosin ihmiset halusivat kuitenkin osallistua kansallistalkoisiin, vaikka kaikilla oli tiukkaa, kertoi Veikko Niittymaa.
Pula-aikana terveellisiä kasviksia käytettiin runsaasti ruoanlaitossa.
–Toisaalta aliravitsemus oli uhkana koko ajan. Ylipainoa ei juurikaan esiintynyt, Elisa Niittymaa pohti.
Ihmisiä opastettiin valtakunnallisestikin monella eri tavalla käytetyn hyödyntämiseen ja kasvien monipuoliseen käyttöön.
–Marttaliitto piti ruoka- ja sienikurssitusta. Metsän antimet olivat tärkeitä ja luonnonkasveja käytettiin myös lääkintätarkoituksessa, Elisa Niittymaa kertoi.
Tuomas Honkasalo
RESEPTIT: Piimäkakku
1,5 dl piimää tai hapanta kermaa
1 dl sokeria
1 dl siirappia
1,5 dl rusinoita
1 dl sulatettua margariinia
0,5 tl hienonnettuja neilikoita
1 tl ruokasoodaa
3 dl vehnäjauhoja
Pulavoi
200 grammaa jäähtynyttä perunamuusia ja 20–40 grammaa huoneenlämpöistä voita sekoitetaan huolellisesti.