PÖYTYÄ/Kyrö. Nettihuijauksista ei voi liikaa varoitella. Etenkin tietojen kalastelu on kasvanut räjähdysmäisesti ja nettihuijarit keksivät kaiken aikaa uusia rikollisia keinoja ihmisten rahojen menoksi. Kyrön Seudun Osuuspankin pankkilakimies Heidi Vuohijoki kertoo, että pankille tulee viikoittain yhteydenottoja huijausyrityksistä. Pankkeja ja poliisia nettihuijaukset ja niiden yritykset työllistävätkin kaiken aikaa enemmän.
–Vaikka huijauksista paljon puhutaankin, huijareiden tavat muuttuvat koko ajan, eikä tästä aiheesta voi liikaa muistutella, Vuohijoki sanoo.
Viime vuoden aikana suomalaisten pankkitileiltä yritettiin Vuohijoen mukaan huijata yli 100 miljoonaa euroa. Onnistuneista huijausyrityksistä pankit saivat hänen mukaansa palautettua noin 40 prosenttia takaisin uhreille. Jos rahat ehtivät lähteä ulkomaille, todennäköisyys niiden takaisin saamiselle Vuohijoen mukaan pienenee.
–Pankki voi tehdä rahojen vastaanottajapankille oikaisupyynnön, mutta rahojen palauttaminen vaatii vastaanottajan, eli usein huijarin, suostumuksen, Vuohijoki kertoo.
Osa huijauksista saattaa jäädä pimentoon, jos uhrit eivät niistä ilmoita. Vaikka huijattu summa olisi pienikin, pankki joka tapauksessa aina kehottaa tekemään rikosilmoituksen.
–Kuka tahansa voi mennä huijaukseen, joten jos niin tapahtuisi, sitä ei kannata häpeillä, Vuohijoki sanoo ja painottaa, että huijausyrityksistäkin on tärkeää raportoida, jotta pankeissa tiedetään, minkälaisia huijausyrityksiä on liikkeellä.
TÄLLÄ HETKELLÄ yleisiä ovat hakukonehuijaukset, joissa hakukone ohjaa valesivustoille. Pankit ohjeistavatkin asiakkaitaan kirjoittamaan pankin osoitteen suoraan osoiteriville ja tallentamaan oikean sivuston kirjanmerkkeihin.
Viime aikoina ovat yleistyneet myös eSIM-huijaukset, joissa huijarit havittelevat ensin uhrin puhelinliittymän numeroa ja tietoja. Kun tiedot on saatu, huijarit soittavat tai lähettävät tekstiviestin ja saattavat esimerkiksi kertoa, että uhrin tililtä on lähdössä varoja tai tililtä on haettu lainaa. Soittajat esiintyvät pankin asiakaspalvelijoina ja ehdottavat rahojen siirtoa turvatilille, joka oikeasti on huijareiden tili.
–Pankeissa ei ole turvatilejä, Vuohijoki varoittaa ja muistuttaa, että sen enempää pankki kuin viranomaisetkaan eivät koskaan tiedustele verkkopankkitunnuksia, salasanoja tai pankkitietoja.
ONKO verkkopankkien käyttö sitten enää ollenkaan turvallista? Vuohijoen mukaan on, kunhan noudattaa varovaisuutta ja käyttää tervettä maalaisjärkeä. Vuohijoki neuvoo aina varmistamaan ensin pankilta, jos jokin asia yhtään epäilyttää.
–Älä kiirehdi. Jos jollain asialla on hätä ja kiire, se on hälytysmerkki, Vuohijoki neuvoo toimimaan rauhallisesti tilanteissa, joissa esimerkiksi saa soiton tai viestin, jossa kehotetaan toimimaan nopeasti.
Jos vahinko on jo käynyt, pankkikortin sulkupalvelu on ensimmäinen, jonka puoleen kääntyä. Siinä kannattaa olla nopea, sillä huijareiden tavoitteena on päästä tyhjentämään koko tili.
Rahojaan voi myös suojata.
–Pankeilla on määräaikaistilejä, jotka eivät näy verkkopankissa, Vuohijoki vinkkaa siirtämään osan rahoista huijareiden näkymättömiin.
VINKKI
Kuinka välttää nettihuijarin uhriksi joutuminen? Tässä muutama vinkki.
Älä käytä hakukonetta pankkien sivustojen etsimiseen, vaan kirjoita pankin nettisivun osoite suoraan hakukenttään.
Älä ikinä anna verkkopankkitunnuksia tai korttitietoja kenellekään.
Epäilyttävissä tilanteissa varmista pankilta, onko tämä totta.
Suojaa varojasi siirtämällä osa rahoista määräaikaistilille, joka ei näy verkkopankissa.
Avaa nettiostoksia ja matkustelua varten oma tili eri pankkiin kuin muuten käytät. Siirrä tälle tilille vain sen verran rahaa kuin kulloinkin tarvitset.
Käytä nettiostoksiin käteisellä esiladattavaa Prepaid-korttia, joka käy maksuvälineenä myymälöissä ja verkossa.
”Tuntui loukkaavalta”
Valeprofiileja ja -sivustoja, huijausviestejä ja -soittoja. Nettihuijarin konstit ovat monet. Itse ”pelastuin” täpärästi, kun hälytyskellot alkoivat tarpeeksi ajoissa soida keskustellessani Facebook-tuttavan tilin kaapanneen huijarin kanssa. Paperilehden sivuilta napattu QR-koodi kuitenkin johdatti minut suoraan ansaan. Kuvittelin lataavani erään luotettavan tahon sovellusta, mutta kesken kaiken huijari tuli väliin. Ihmettelin, mutta kiltisti syötin luottokorttini tiedot, koska päättelin, että niitä voidaan tarvita. Sitten löysinkin itseni joltain pelisivustolta, hinta 39,90 €/kk. Siinä tilanteessa suljin vain nopeasti sivun ja unohdin asian. Jonkin ajan päästä pankilta tuli ilmoitus, että pankkikorttini on suljettu tilillä havaitun epäilyttävän toiminnan vuoksi.
Lukijamme kertoo samantapaisesta huijauksesta. Siinä somen kautta tarjottiin kahdella eurolla kokeilutuotteita, jotka maksettiin luottokortilla. Tämän jälkeen luottokortilta alettiin tehdä noin 50 euron nostoja muutaman viikon välein.
Huijaukset voivat myös olla perinteisimpiä. Toinen lukijamme kertoo tilanneensa vaatteita, jotka osoittautuivat huonolaatuisiksi. Osoittautui myös, ettei palautusoikeutta ollut. ”Nolotti, koska en lukenut tarkkaan tilauksen ehtoja, jotka olivat nettikaupan sivustolla pienellä präntillä”, lukija kertoo.
Paitsi harmia menetetyistä rahoista ja noloutta huijatuksi tulemisesta, huijauksen tai sen yrityksen kohteeksi joutunut voi kokea tulleensa loukatuksi. Eräs lukijamme kertoo etsineensä naisystävää netin seuranhakupalvelusta. Ilmoitukseen vastasi naisiksi tekeytyneitä miehiä, jotka yrittivät huijata rahaa muun muassa lentolippuihin ja vaatteiden ostoon. Lukija ei langennut huijaukseen, mutta hänelle oli pettymys, että huijarit vaanivat netissä. ”Tuntui loukkaavalta. Etsin aitoa rakkautta ja en saanutkaan aitoa vastausta, vaan olin joutua huijatuksi”, lukija sanoo.
Marika Timonen