VOIMISTELU. Jalkapalloilusta paremmin tunnettu Auran Palokunnan Urheilijat on itsestään meteliä pitämättä kasvanut merkittäväksi alueen lapsia ja aikuisiakin liikuttavaksi voimisteluseuraksi. Voimistelun harrastajia seurassa on jo 200 ja valmennustoimintaa on tarjolla useammassa eri voimistelulajissa. Auranmaan Viikkolehti vieraili 10–14-vuotiaiden kilparyhmän harjoituksissa ja tapasi ryhmän valmentajan Julia Laineen sekä C-sarjan mestaruutta hallitsevan Hilma Auvisen, 14. Valmentaja ja valmennettava olivat varsin yksituumaisia siitä, mikä voimistelussa viehättää.
–Lajin monipuolisuus, yhteisöllisyys ja se, että saa haastaa itseään ja oppii koko ajan uutta, he toteavat kuin yhdestä suusta.
–Voimistelua voi harrastaa omalla tasolla eikä täällä vertailla muihin, Laine lisää ja rohkaisee myös poikia lajin pariin.
Laineen mukaan Suomen Voimisteluliitto on tehnyt paljon työtä sukupuolineutraaliuden eteen. Hän uskookin, että rytminen voimistelu alkaa yleistyä myös poikien keskuudessa.
–Esimerkiksi Espanjassa on jo paljon poika- ja miesvoimistelijoita, Laine tietää.
Laineella on vahva voimistelutausta. Hän on kilpaillut rytmisessä voimistelussa junioreiden SM-tasolla ja edustanut Suomea nuorten EM-kisoissa joukkuekilpailuissa. Turun Naisvoimistelijoita kilpaurallaan edustanut Laine tuli APU:n valmennustiimiin mukaan nelisen vuotta sitten. APU:n valmentajaksi hänet kutsui seuran voimistelutoiminnan käynnistänyt Noora Palmroos.
–Sydämeni sykkii tälle lajille, valmentajuudesta työn itsellensä tehnyt Laine sanoo.
Hilma puolestaan on harrastanut voimistelua seitsemän vuotta ja kilpailee harrastetasolla.
–Kilpaillessa tulee kiva jännitys, Hilma tuumailee ja kertoo pitävänsä myös itsensä voittamisen tunteesta.
Hilma nimeää lempivoimisteluvälineekseen vanteen.
–Olen kisannut sillä kauiten, joten se on jäänyt lemppariksi, hän sanoo ja kertoo alkavan kisakauden tavoitteekseen, että kisaohjelmasta tulee hyvä.
Hilma odottaa itseltään myös siistejä suorituksia, joissa ei tulisi virheitä. Voittoa tärkeämpää hänelle kuitenkin on, että voi olla itse suoritukseensa tyytyväinen.
APU:n kilparyhmä harjoittelee 2–3 kertaa viikossa pari tuntia kerrallaan. Kilpailuja on 3–5 kaudessa ja vuosi jakaantuu kahteen kauteen. Ero harrasteryhmään on siinä, että kilparyhmässä nimensä mukaisesti kilpaillaan ja harrastajille tehdään jokaiselle oma kisaohjelma. Laineen mukaan voimistelijat saavat itse vaikuttaa kilpailujen määrään ja kisaohjelmaansa, joka pyritään vaihtamaan kerran vuodessa.
–Kaikkia välineitä harjoitellaan, mutta kisojen lähestyessä painotetaan voimistelijan omaa välinettä vannetta, palloa, narua, keiloja tai nauhaa, Laine kertoo.
Laineen mukaan voimistelijan oma motivaatio kilpailuun ja harjoitteluun on tärkeää. Valinta harraste- ja kilparyhmän välillä tehdäänkin APU:n voimistelijoissa pitkälti harrastajan oman motivaation pohjalta. Päätökseen voi myös vaikuttaa harrastuksen hintavuus. Kilpapuvut, kisa- ja harjoitteluvälineet sekä kisamatkat tekevät Laineen mukaan harrastuksesta yhden kalliimmista. Mutta hän muistuttaa, että voimistelua pystyy esimerkiksi harrasteryhmissä harrastamaan edullisemmallakin.
VOIMISTELUUN liittyy myös loukkaantumisriski. Laineen mukaan etenkin selän, polvien, lonkkien ja nilkkojen loukkaantumiset ovat yleisiä.
–Laji vaatii paljon toistoja ja kun treenimäärä kasvaa, kasvaa riskikin, Laine sanoo.
Loukkaantumiset voivat hänen mukaansa johtua olosuhteista, väärin tehdyistä liikkeistä tai siitä, ettei voimistelijan lihakset riitä suoritukseen. APU:n voimistelijoissa on loukkaantumisten osalta kuitenkin selvitty vähällä ja Laine painottaa valmentajan vastuuta. Esimerkiksi ohjelmia pystyy muuttamaan niin, että riski pienenee.
Yksi toivekin APU:n voimistelijoilla olisi, jotta harrastaminen olisi turvallisempaa ja mahdollisuudet kilpailla korkeammalla tasolla lisääntyisivät. Kansallisella tai kansainvälisellä tasolla kilpaileminen vaatisi korkeampaa liikuntahallia. OP-areenan katto on liian matalalla. Kuin todisteeksi yksi tytöistä onnistuu heittämään nauhan kattorakenteisiin kiinni.
Voimistelujaoston perustanut APU hakee Tähtiseura-merkkiä
Auran Palokunnan Urheilijat on nykyisellä harrastajamäärällään yksi seutukunnan suurimmista seuratoimijoista, joka on onnistuneesti täyttänyt seudulla vallinneen voimistelutyhjiön. Toukokuussa 2025 voimistelua varten perustettiin oma jaosto, joka hakee toiminnalleen Olympiakomitean lasten ja nuorten Tähtiseura-merkkiä. Tähtimerkki on osoitus laadukkaasta ja vastuullisesta seuratoiminnasta.
Auranmaalainen voimisteluvalmennus sai alkunsa, kun Turun Naisvoimistelijoiden päävalmentaja Noora Palmroos muutti Auraan vuonna 2018 ja ryhtyi valmentamaan rytmistä voimistelua. Nykyisellään APU:n Voimistelujaostolla on kaksi kilparyhmää Tristallit ja Topaasit. Harrasteryhmiä jaostolla on 2021 syntyneistä aikuisiin.
Rytmisen voimistelun rinnalle on tullut myös discotanssi, temppukoulu ja cheerleading. APU:n ryhmissä jokainen lapsi saa harjoitella omalla taitotasolla.
–Meillä jokainen voimistelija on tärkeä ja hyväksytty omana itsenään ja kaikki halukkaat saavat mahdollisuuden kilpailla. Lapsilla ja heidän perheillään on aito mahdollisuus valita, miten intensiivisesti lapsi harrastaa ja milloin hän on valmis kisaamaan, Noora Palmroos sanoo.
APU:n kaikkiin ryhmiin on mahdollisuus tutustua ilmaiseksi. Voimistelukausi on alkanut elokuun puolivälissä, mutta tilaa löytyy vielä. Ryhmiin osallistuminen ei vaadi aikaisempaa lajikokemusta.