PÖYTYÄ/Yläne. Elijärven osakaskunnan vapaaehtoiset avustivat syyskuun ensimmäisellä viikolla Länsi-Suomen Kalatalouskeskuksen väkeä koekalastuksissa, joiden tavoitteena on selvittää Elijärven kalakannan rakennetta.
Osakaskunnan puheenjohtaja ja kalatalouskeskuksen hallituksen jäsen Jarmo Nyman kertoo koekalastuksen tapahtuneen siten, että kolmena iltana järveen laskettiin kahdeksan verkkoa 12 tunniksi.
– Koekalastusverkoissa on eri solmuvälejä. Pienin väli on 6 millimetriä ja suurin 55 millimetriä, Nyman täsmentää.
Koekalastuksen viralliset tulokset julkaistaneen tulevan talven aikana, mutta pikaisesti arvioituna näyttää Nymanin mukaan siltä, että Elijärven ahven- ja haukikannat ovat kehittyneet toivotulla tavalla.
– Ahven- ja haukikantojen keskikoko vaikuttaa kasvaneen sitten viime koekalastuksen, joka tehtiin noin 30 vuotta sitten, hän kiteyttää.
Lisäksi Elijärvessä on siikoja ja ankeriaita. Ensimmäiset ankeriaat tuotiin 1970-luvulla ja sittemmin istutuksia on jatkettu 5–10 vuoden välein. Ankeriaat ovat pärjänneet Elijärvessä paremmin kuin osakaskunnan jäsenet osasivat odottaa.
Ankeriaan rauhoitusaika pidentyi vuonna 2022 ja nykyään sitä saa pyytää sisävesissä ainoastaan heinäkuussa.
Enemmänkin voisi kalastaa
Jarmo Nyman pitää reilun puolen kilon ahventen ja yli 5-kiloisten haukien yleistymistä merkkinä siitä, että Elijärvellä olisi hyvä kalastaa nykyistä enemmän. Vaikka rannoilla on parisen sataa vapaa-ajan asuntoa, kalastus on melko harvojen harrastus. Etenkin verkkokalastus on vähentynyt merkittävästi viimeisen 20 vuoden kuluessa.
Nymanin mukaan on kuitenkin merkkejä uistelun yleistymisestä, sitä mukaa kuin ahventen ja haukien keskikoko on kasvanut.
Kalastuslupien ja -korttien myynnistä saamansa tulot osakaskunta käyttää Elijärven hoitoon: vuosittaisiin ruovikon niittoihin sekä kalaistutuksiin. Viimeksi kaksi vuotta sitten Elijärveen istutettiin siikaa. Ahvenkantaa on puolestaan vahvistettu tuomalla Pyhäjärvestä suuria emokaloja.
Hoitokalastusta osakaskunta on tehnyt vuosittain paunetilla. Se on kuin suuri rysä, johon liittyvät pitkät verkot ohjaavat saalista pyydykseen. Kullakin hoitokalastuskerralla järvestä on poistettu pieniä kaloja muutamien satojen tai tuhannen kilon edestä.
Vielä toistaiseksi osakaskunnan jäsenistä muodostuu aktiivinen talkooporukka, mutta toiminnan tulevaisuus mietityttää Nymania.
– Suurin osa meistä on vanhoja äijiä. Olisi kiva, jos nuorempiakin tulisi mukaan, mutta heillä on tietysti omat kiireensä, hän tuumaa.
FAKTA
Elijärven osakaskunta perustettiin 1953 hoitamaan järven kalakantaa.
Kalastus oli ollut niin uutteraa, että puolen kilon hauki ja 100 gramman ahven olivat harvinaisuuksia.
Osakaskunta perusti rauhoitusalueita.
Rantarysien käyttäjille tuli velvoite asettaa hauille haudontalaatikoita ja kasvattaa uutta kalakantaa.
Lähialueen asukkaat pitivät Elijärven kalaa tärkeänä ravinnonlähteenä aina 1970-luvun lopulle saakka.
Elijärvessä tehtiin juuri koekalastus, jonka viralliset tulokset saataneen ensi talven aikana.