KOSKI. Kosken vanhimmalla koululla eli Talolan koululla juhlitaan 150–vuotista Kosken koululaitosta avoimien ovien päivällä lauantaina 13.9. kello 9-13.
Päivän ohjelmaan kuuluu muun muassa oppilaiden esityksiä, joita on sekä koululla että Nuortentuvalla. Oppilaat ovat muun muassa valmistaneet kuvaelman koulun historiasta.
Vanhaa koulujen historiasta kertovaa esineistöä on kaivettu kaappien kätköistä. Esillä on myös muun muassa vanhoja kokeita ja luokkakuvia. Esineistöä on koko 150–vuotisen historian ajalta. Vanhin luokkakuva on vuodelta 1902 Sorvaston koululta.
Kuvausnurkkauksessa on vanha pulpetti karttoineen, missä voi kuvata itsensä kouluaikoja muistellen.
Ei vain Talolan juhla
Vaikka avoimia ovia vietetään Talolan koululla, kyseessä on kaikkien Koskella toimineiden koulujen juhla.
–Juhlitaan kokonaisuutta, kaikkia Kosken kouluja, ei vain Talolaa, vaikka tämä onkin Kosken vanhin koulu, kertoo opettaja, vararehtori Heikki Mulo.
Eri kouluista kertovaa esineistöä on jaettu luokkiin niin, että aina yhdessä luokassa on pääosin esillä jonkin tietyn koulun historiaa. Talolan koulun historiaa näkyy toki laajemmin.
Kaikki ovat tervetulleita tutustumaan koskelaisen koululaitoksen historiaan.
–Vieraille on tarjolla kakkukahvit. Kakkua on varattu 500 palaa, kertoo Talolan koulun rehtori Annikka Savela-Kirjonen.
Syyssäitä ajatellen pihalle on tulossa VPK:n teltta. Pihalla on myös tuotemyyntiä, myynnin tuotto menee stipendirahastoon.
Ajatus tasavuosien juhlimisesta on rehtorin.
–Olen sitä mieltä, että pitkää historiaa pitää juhlia ja omat juuret on hyvä tuntea. Muutoksia on Kosken koululaitoksessakin ollut paljon, mutta Talolan koulu on pysynyt, Savela-Kirjonen muistuttaa.
Talolan koulu kattaa pitkän ajanjakson Suomen historiaa, mikä näkyy muun muassa näytteillä olevissa esineissä. Nähtävänä on muun muassa Venäjän vallan ajoilta peräisin oleva opettajan päiväkirja, mistä selviää, että keisarin valtaan astumisen päivä oli koulussa vapaapäivä.
(Juttu jatkuu kuvien jälkeen.)
Toistakymmentä koulua
Talolan koulun perustaminen vuonna 1875 ei merkinnyt sitä, että kaikki koskelaiset lapset olisi heti saatu koulun penkille. Oppivelvollisuuslaki säädettiin vasta vuonna 1921.
Parhaimmillaan Koskella oli toistakymmentä koulua. Tämä johtui siitä, että lain mukaan koulumatka ei saanut olla viittä kilometriä pidempi. Sama kilometrimäärä on voimassa edelleen siinä, että yli viiden kilometrin koulumatka oikeuttaa koulukyytiin.
Kansakoululaki säädettiin vuonna 1866. Koulun perustaminen herätti Koskellakin aluksi vastustusta, sillä sen pelättiin tekevän oppilaista herroja. Koulunkäyntiin käytetty aika oli pois työnteosta ja lapset olivat tärkeää työvoimaa. Vielä viisi vuotta aikaisemmin eli vuonna 1870 kunta- ja kirkolliskokous oli tyrmännyt kansakoulun perustamisen Koskelle.
Koulu perustettiin muutaman aktiivisen talollisen ansiosta ja heidän kustannuksellaan. Ensimmäiset viisi vuotta koulua piti kannatusyhdistys. Vuonna 1880 yhdistys lahjoitti koulun kunnalle.
Kansakoulujen perustamiseen johti muun muassa se, että vuonna 1865 kunnallishallinto ja kirkko erotettiin toisistaan. Seurakunnan hoidettavaksi jäi kirkolliset asiat, muiden tehtävien hoitoon perustettiin kunnalliset elimet. Kansakoulut perustettiin pitkälti Uno Cygnaeuksen ajatusten pohjalta, joka oli saanut senaatilta tehtäväkseen laatia ehdotus kansakoulun järjestämisestä Suomessa.