AURANMAA. Suomen hallituksen apteekkiesityksen mukaan sivuapteekkivähennys poistettaisiin, reseptilääkkeiden lääketaksaa leikattaisiin 30 miljoonalla eurolla ja joidenkin itsehoitolääkkeiden myynti sallittaisiin esimerkiksi päivittäistavarakaupoissa.
Riihikosken apteekin apteekkari Anna-Mari Laakso pitää kaavailtuja muutoksia niin rajuina, ettei hän usko esityksen menevän sellaisenaan läpi. Hänen mielestään on ristiriitaista, että hallitusohjelmassa kuitenkin luvataan varmistaa turvalliset ja laadukkaat apteekkipalvelut koko maahan.
Eniten Laaksoa huolettaa sivuapteekkivähennyksen kohtalo. Vielä toistaiseksi sivuapteekeille annetaan suurempi vähennys apteekkiveron perusteesta kuin muille apteekeille, mikä pienentää niiden verotaakkaa ja mahdollistaa toiminnan harvaan asutuilla alueilla.
Muutoksen myötä pääapteekista ja sivuapteekista koostuvaa kokonaisuutta verotettaisiin samaan tapaan kuin yhtä yksittäistä apteekkia.
– Ei huomioitaisi, että kutakin sivuapteekkia varten on oltava oma liikehuoneistonsa, henkilöstönsä, hälytysjärjestelmänsä, koneet ja ohjelmalisenssit, Laakso luettelee.
Lupa velvoittaa
Anna-Mari Laaksolla on huolehdittavanaan Riihikosken pääapteekin lisäksi Yläneen ja Oripään sivuapteekit, joiden pitäminen on kirjattu velvollisuutena Laakson apteekkilupaan.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että hänen on pidettävä sivuapteekit toiminnassa, vaikka ne tuottaisivat tappiota.
Mikäli sivuapteekkivähennys poistetaan, Laakso yrittäisi tavoitella säästöjä aukioloaikoja supistamalla.
Se olisi nurinkurista tilanteessa, jossa maaseututaajamien julkisiksi terveyspalveluiksi näyttävät muodostuvan vain yhtenä päivänä viikossa avoinna olevat sotepisteet.
– Sivuapteekit ovat Yläneellä ja Oripäässä ainoita paikkoja, joissa kuka tahansa voi kohdata terveydenhuollon ammattilaisen ilman ajanvarausta ja saada opastusta. Mikäli itsehoito ei ole sopiva vaihtoehto, apteekista ohjataan lääkäriin, Laakso toteaa.
Katteet pienenevät
Mitä tulee hallituksen esityksessä mainittuun 30 miljoonan euron lääketaksan leikkaukseen, Anna-Mari Laakso pitää sitä viime vuosina vallinneen suuntauksen jatkumona. Vaikka valtio hyötyy lääkemyynnistä arvonlisävero- ja apteekkiverokertymien myötä, ne eivät riitä kompensoimaan lisääntyneitä lääkekorvausmenoja. On siis myytävä entistä edullisempia lääkkeitä.
Laakson apteekkariaikana on tehty jo kahdet lääkemenoihin kohdistuneet leikkaukset. Vuoden 2023 alussa pienennettiin lääketaksan kertoimia ja viime keväänä alennettiin tukkuhintoja.
Samalla yleisimpien lääkkeiden hinnat ovat laskeneet ja keskeisiä patentteja on rauennut, mikä on lisännyt edullisempien lääkkeiden tarjontaa merkittävästi.
Kehitys on mennyt kuluttajan kannalta hyvään suuntaan, mutta myydyistä lääkkeistä jää entistä vähemmän rahaa apteekeille. Niiden tilanne vaikeutuu entisestään, jos myyntikatetta tarjoavat käsikauppalääkkeet päätyvät päivittäistavarakauppoihin.
Näillä näkymin päivittäistavarakauppoihin tulisi ainoastaan matalan riskin lääkkeitä, kuten silmien kostutustippoja sekä ummetuslääkkeitä. Kipu- ja kuumelääkkeet sekä allergialääkkeet pysyisivät Fimean linjauksen perusteella apteekeissa.
Mitään ei ole vielä päätetty
Hallituksen apteekkiesityksestä annettiin määräaikaan 18.8. mennessä lähes 100 lausuntoa.
Niitä tekivät muun muassa Apteekkariliitto, Farmasialiitto, oikeusministeriö ja Fimea. Useimmat lausunnon antajat moittivat esitystä keskeneräiseksi ja heikosti valmistelluksi.
– Mitään ei ole onneksi vielä päätetty. Toivottavasti esitykseen tehdään lisävalmisteluja, Laakso huokaa.
FAKTA
Sivuapteekki on usein taajamassa, jossa pääapteekki ei olisi taloudellisesti kannattava.
Auranmaalla on sivuapteekit Oripäässä, Marttilassa, Tarvasjoella ja Yläneellä.
Suomessa on 170 sivuapteekkia, joista 100 toimii Fimean velvoitteesta.
On myös Fimean myöntämällä oikeudella toimivia sivuapteekkeja.
Apteekkiluvassa mainittuun oikeuteen perustuva sivuapteekki on helpompi lakkauttaa kuin velvoitteeseen perustuva apteekki.