LIETO/Tarvasjoki. Murronväljän aurinkovoimalahanketta torstaina (18.9.2025) Tarvasjoen koululla esitelleitä hiillostettiin monenlaisilla kysymyksillä ja huolilla.
HUOLI 1: sähköverkon riittävyys
Kaupunginvaltuutettu Minna Hallanheimon esittämä huoli sähköverkon riittävyydestä perustuu Fingridin Lieto–Forssa voimalinjan läheisyyteen suunniteltujen aurinkovoimaloiden runsauteen. Fortumin projektipäällikkö Sirpa Korhosella ja kaavaa laatineen Sitowisen Satu Lavisella ei ollut kokonaiskuvaa tilanteesta. Lavinen totesi kaavatyöhön kuuluvan yhteisvaikutusten arvioinnin ja hän lupaili, että muut hankkeet tarkistetaan.
Liedon kaupunkikehityksen toimialajohtajan Jani Kreulan mukaan Tarvasjoelle ei tällä hetkellä ole Murronväljän ja Mäentaustan lisäksi suunnitteilla muita aurinkovoimaloita.
–Mäentaustasta on tullut esitys, että hankealue pienennetään 15 hehtaarista 8,5 hehtaariin, Kreula kertoi.
HUOLI 2: vesienhallinta
Murronväljän aurinkovoimalan pintavedet on tarkoitus johdattaa olemassa oleviin, mutta tarvittaessa myös uusiin ojiin. Lisäksi alueelle on Satu Lavisen mukaan suunniteltu laskeutusaltaita veden virtausta hidastamaan. Hulevesialtaita on tulossa kaikkiaan kolme. Vaikka sadevesi tuleekin paneeleilta maahan eri tavalla kuin suoraan taivaalta, Lavinen ei pidä todennäköisenä, että voimala aiheuttaisi eroosiota.
HUOLI 3: Salontie turvallisuus
Voimala-alue on tarkoitus aidata. Alueen eläimistöä ja sen liikkeitä tarkkaillut Härkätien ympäristönsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja Risto Elo esitti toiveen huomion kiinnittämisestä eläinten kulkemiseen ja Salontien turvallisuuteen.
–Olemme tietoisia, että tämän kokoluokan hankkeet voivat muodostaa estevaikutuksia. Tämä on varmastikin yksi ratkottava asia, miten saadaan voimala suunniteltua niin, ettei se puske eläimiä Salontielle, Satu Lavinen sanoi.
HUOLI 4: Näkemäsuojan riittävyys
Kaavaluonnoksessa on maisemoitava kaistale Päivärinteen ja Hankaanmäen asuntoalueiden suuntaan. Hanketta vastustavaa Maaret Ridanpäätä ei maisemointisuunnitelma vakuuta. Hän toteaa, että lehtipuiden ja pensaiden peittävä vaikutus on vain osan vuotta. Ridanpää myös pelkää, että alueelle istutetaan vain muutamia kasveja ja huomauttaa, ettei istutusten tekeminen ensimerkiksi viikkoa ennen rakentamista auta mitään.
Lavinen myönsi, että siitä voidaan vääntää peistä, mitä riittävän leveällä ja peittävällä suojavyöhykkeellä tarkoitetaan. Hän arvioi lopputuloksena olevan kompromissin, sillä kasvit eivät saa varjostaa voimalaa.
Luonnon monimuotoisuutta koskevaa selvitystä esitelleen Sitowisen Pälvi Salon mukaan maisemointivyöhykkeelle on ajateltu luontoon kuuluvia puita ja pensaita, jotka eivät kasva liian korkeiksi.
–Suunnitelmat tarkentuvat vielä, mutta nopeakasvuisia lehtipuita on ajateltu. Mielellämme kuulemme, jos on muita erityisiä toiveita, Sirpa Korhonen sanoi.
Pälvi Salon mukaan voimala-alueella on mahdollista jopa luonnon monimuotoisuuden lisääminen. Siihen voidaan käyttää esimerkiksi paneelialueen savimaalle sopivaa syväjuurista ja pitkään kukkivaa kasvillisuutta.
–Mutta monimuotoisuuden parantuminen edellyttää toimenpiteiden onnistumista, Salo lisäsi.
Lampaiden laiduntamista voidaan käyttää myös vaihtoehtoisesti tai osalla alueesta tähän tarkoitukseen, mutta suunnitelmat tarkentuvat luvituksen edetessä.
MUUT HUOLET
Kysymykseen pelastusteistä ei kaavoittajilla ja Fortumin edustajilla ollut vielä antaa tarkkaa vastausta. Kaupunginvaltuutettu Merja Hermosen esittämään kysymykseen ennallistamisvaatimuksista vastattiin, että vertailukohta on nykytilanteeseen.
–Pelkän kaavan pohjalta ei vielä lyödä peltoa täyteen paneeleja, Satu Lavinen toppuutteli huolia ja muistutti, että suunnitelmat tarkentuvat kaavoitusvaiheen jälkeen ennen kuin voimalalle haetaan rakentamislupa.
FAKTA
Murronväljän aurinkovoimalan 76 hehtaarin hankealue sijaitsee Tarvasjoella Salontien molemmin puolin. Alueen kaakkoisreuna rajoittuu maisemallisesti arvokkaaksi määriteltyyn peltoalueeseen.
Vuosituotanto noin 80 GWh vastaa noin 4000 sähkölämmitteisen omakotitalon vuosikulutusta. Maksimiteho on samaa suuruusluokkaa kuin keskikokoisen paikallisen datakeskuksen ottama teho, mutta talviaikaan datakeskus tarvitsisi myös muuta energiantuotantoa.
Sähköasema ja energiavarasto on tarkoitus sijoittaa Salontien varteen. Sähkönsiirto tehdään maakaapelilla.
Voimala tuottaisi sähköä noin 30–40 vuoden ajan.
Liedolle noin 200 000 euron vuosittaiset verotulot.
Paras hetki lausua mielipiteensä hankkeesta ja vaikuttaa osayleiskaavan sisältöön on juuri nyt. Kaavaluonnos on nähtävillä 13.10. asti.
Onko Murronväljän aurinkovoimalahanke yleiskaavan vastainen?
Murronväljän aurinkovoimalaa kaavoitetaan Tarvasjoen strategisessa yleiskaavassa maa- ja metsätalousvaltaiseksi määritellylle alueelle. Voiko tällaiselle alueelle kaavamuutoksella sijoittaa teollisuutta?
–Yleiskaava ohjaa seuraavaa suunnittelua, Kuntaliiton kehittämispäällikkö Anne Jarva sanoo ja toteaa, että teollisuuden sovittaminen maa- ja metsätalousalueelle ei ole yleiskaavan ohjauksen mukaista.
Tulkinnanvaraa tosin on. Jarvan mukaan yleiskaavan suunnittelutarkkuus vaikuttaa asiaan.
Mutta onko aurinkovoima teollisuutta? Aurinkovoimaloita koskevan lainsäädännön puuttuessa tulkinnanvaraisuus korostuu.
–Jos aurinkovoimalahanke on pieni, voidaan paneelit ajatella rakennuksina, joita maa- ja metsätalousvaltaisellekin alueelle voi sijoittaa, Jarva pohtii.
Mikä on pieni hanke? Jarvan mukaan on ajateltu, että raja menisi 10 hehtaarissa. Tätä suuremmissa hankkeissa kaavoittaminen on tarpeen, mutta pienemmille riittää rakentamislupamenettely.
Murronväljän aurinkovoimalahankkeesta tekee mielenkiintoisen ennakkotapauksen myös hankealueen sijoittuminen maisemallisesti arvokkaaksi määritellyn alueen viereen.
–Jos voimala näkyy merkittävästi maisemallisesti arvokkaalle alueelle, voidaan katsoa, ettei voimala sovi alueelle, Jarva viittaa tuulivoimasta käytyihin oikeustapauksiin.