LOIMAA/Mellilä. Suomen ortodoksisen kirkon jäsenmäärän lasku on hidastunut viime vuosina, kun Ukrainasta tulleet ovat liittyneet kirkkoon. Elisabetin sisaristo ry:n toiminnanjohtaja Jaana Kempin mukaan ilmiö on näkynyt Mellilän ortodoksisessa keskuksessa, jonka tiloissa on toimitettu kasteita Ukrainasta muuttaneiden perheiden lapsille.
Kasteelle on tultu kaukaakin, esimerkiksi Pohjanmaalta. Suurimman osan toimituksista hoitaa Ukrainasta kotoisin oleva pappi.
Keskusta hallinnoiva Elisabetin sisaristo on itsenäinen ja riippumaton ortodoksinen yhteisö, joka toimii uskonnonvapauslain mukaisesti. Sitä ei ole sidottu minkään ortodoksisen patriarkaatin alle.
Kempin mielestä on tärkeää, että keskukseen voidaan pyytää pappi, joka puhuu samaa kieltä kuin paikalle tulevat ihmiset. Sillä ei ole merkitystä, mitä patriarkaattia kukin pappi edustaa.
Suhteet itään ovat katkolla
Kun Mellilän ortodoksista keskusta ryhdyttiin puuhaamaan 2007, sisaristolla oli lämpimät välit itärajan toisella puolen oleviin ortodokseihin, kuten useilla muillakin suomalaisilla ortodokseilla.
– Yhteytemme venäläiseen luostariin hiipuivat, kun igumenia Tavifa – joka oli hengellinen äiti ja keskeinen rakennushankkeen tuki – nukkui pois vuonna 2016. Hänen jälkeensä uusi igumenia ei enää ollut kiinnostunut Suomen työstä ja yhteys päättyi vähitellen jo ennen Ukrainan sotaa. Nykyisessä maailmantilanteessa tuntuu luonnolliselta, että voimme keskittyä paikalliseen työhön, Kemppi sanoo.
Enemmän kuin maailmanpoliittiset myllerrykset, Mellilän ortodoksisen keskuksen rakentumista hidastaa Suomen epävarma talousnäkymä.
– Saamme nykyään selvästi vähemmän lahjoituksia kuin ennen ja kaiken rahoituksen hankkiminen on vaikeutunut, Kemppi kertoo ja toteaa olevansa luottavainen, että keskus valmistuu aikanaan.
Suomessa sekä myös Mellilän lähiseudulla häntä huolettaa ennen muuta lapsiperheiden talouskurimus ja tukien leikkaukset. Ruohonjuuritason avustustyön tarve on kasvanut selvästi.
Elisabetin sisaristo pyrkii helpottamaan perheiden tilannetta muun muassa ruoka- ja vaatelahjoituksin.
Esikuvana hyväntekijä Poutiainen
Avustustyöstä puheen ollen Jaana Kemppi nimeää henkilökohtaiseksi esikuvakseen Tervakoskella asuneen Upe Poutiaisen (1943–2023), joka edesauttoi myös Elisabetin sisaristo ry:n syntyä ja Mellilän ortodoksista keskusta.
Suomen Idäntyö UP ry:tä pyörittänyt Poutiainen halusi auttaa kaikkia uskonnosta, kansallisuudesta ja taustasta riippumatta. Hän lähetti seurakuntien, yritysten ja yksityisten ihmisten tuella yhteensä satoja avustuskuormia Balkanille, Itä-Eurooppaan, Afrikan maihin, Venäjälle sekä Ukrainaan.
– Upe sanoi usein, että ensimmäinen onnen hetki on, kun kuorma tulee varastoon ja vielä tärkeämpi hetki on, kun kuorma lähtee sitä tarvitseville, Kemppi muistelee.
Hän haluaa noudattaa Poutiaisen ajatusta, että kristillisen työn keskiössä eivät ole rakenteet vaan ihmiset.
– Upe tuli paikan päälle, auttoi kantamaan tavaroita, rukoili kanssamme ja rohkaisi silloin, kun voimat olivat vähissä, Kemppi kertoo.
Ajatus luostarista elää yhä
Elisabetin sisaristossa toivottiin, että Mellilän ortodoksinen keskus olisi saatu tänä vuonna valmiiksi. Vaikka näin ei ole käynyt, sisaristossa iloitaan kirkosta, joka on viimeistelty kattokruunua lukuun ottamatta.
– Kruunusta puuttuu muutamia osia. Kunhan ne saadaan, kruunu ripustetaan kattoon pitkillä ketjuilla, Jaana Kemppi esittelee.
Keskusta perustettaessa sisaristossa kaavailtiin, että paikasta tulisi luostari. Kempin mukaan se on edelleen mahdollista, kunhan asumis- ja ruokailutilat valmistuvat.
Luostarissa eläisi naisten yhteisö, jonka jäsenet tukisivat toisiaan rukouksessa, hiljaisuudessa ja arjen työssä – esimerkiksi käsitöiden parissa.
Luostariajatukseen liittyy suunnitelma omasta arkkuhautausmaasta. Kemppi on ryhtynyt selvittämään asiaa. Hän on todennut lupaprosessin olevan monimutkainen ja pitkäkestoinen.
Keskuksessa on tarvetta myös kirjasto- ja museotilalle, jossa voisi säilyttää kokoelmaa ja pitää pienimuotoista kahvilatoimintaa. Säilytysolosuhteiden pitäisi olla samanlaiset kuin arkistoissa, sillä kokoelmassa on useita arvokkaita kirjoja sekä ortodoksiseen kulttuuriperintöön liittyvää esineistöä.
FAKTA
Elisabetin sisaristo ry on yleishyödyllinen ortodoksinen yhteisö
Perustettu 2007 igumenia Tavifan hengellisestä aloitteesta
Ei kuulu minkään patriarkaatin alle
Yhdistyksessä on noin 40 jäsentä, joista osa on miehiä
Yhteisön esikuva on Elisabet Fjodorovnan 1900-luvun alussa Moskovassa perustama Martta ja Maria -yhteisö, joka yhdisti rukouselämän sekä lähimmäisten auttamisen
Toimintaan kuuluu diakoniatyötä, ruoka- ja vaateapua, kulttuuriperintötyötä ja kirjasto- sekä museokokoelmien kartuttamista
Jaana Kempin ortodoksisuus pulpahti pintaan Valamossa
Elisabetin sisaristo ry:n toiminnanjohtaja Jaana Kemppi muistaa isoäitinsä kuunnelleen jumalanpalveluksia radiosta ja myös muut uskonnolliset vaikutteet olivat lähinnä luterilaisia. Kiinnostus ortodoksisuuteen heräsi, kun Kemppi opiskeli fysiikkaa Helsingin yliopistossa ja lähti käymään Uuden Valamon luostarissa.
– Siellä tuntui kuin ortodoksisuus olisi ollut aina sydämessäni, hän selittää.
Kemppi perehtyi monipuolisesti ortodoksisuuteen ja sittemmin hänestä tuli ortodoksi.