ORIPÄÄ. Oripään Kivisalissa järjestettiin keskiviikkona 24.9. laaja-alainen kokonaisturvallisuusseminaari, joka kokosi asiantuntijoita, viranhaltijoita ja järjestötoimijoita tarkastelemaan kriisinkestävyyttä, varautumista sekä Suomen turvallisuusympäristön muutosta.
Oripään kunnan sekä Valmius- ja varautumisryhmän järjestämässä tilaisuudessa korostettiin kuntatason sekä yhteisöjen voimaa koko maan turvallisuuden rakentamisessa.
– Turvallisuus ei synny sattumalta – se tehdään, summasi Teollisuuden Voiman turvallisuusjohtaja Veli-Pekka Nurmi illan sanoman.
Nurmen mukaan turvallisuus on ennen kaikkea toimintakulttuuria: kykyä tunnistaa uhkia ja kykyä reagoida niihin yhdessä – niin viranomaisten, kuntien, yritysten kuin kansalaistenkin kesken.
Seminaarin esiintyjät tarkastelivat ajankohtaisia uhkakuvia, kuten Venäjän hyökkäyssodan seurauksia, hybridivaikuttamista ja energiatuotannon sekä elintarvikeomavaraisuuden haavoittuvuuksia.
Porin prikaatin apulaiskomentaja, eversti Vesa Helminen muistutti kokonaisturvallisuuden syntyvän siitä, että jokainen hoitaa oman leiviskänsä. Siihen ei tarvita erikoisjoukkoja, vaan arjen toimijoita. Helmisen mukaan sodan kuva on muuttunut, eivätkä kriisit enää läheskään aina ala näkyvästi tai aseistetusti.
MTK:n johtaja Markus Lassheikki puolestaan muistutti, kuinka huoltovarmuus – eli ruoan, veden ja energian saatavuus – on Suomen kansallinen tukijalka ja edellytys yhteiskunnan toiminnalle kaikissa olosuhteissa.
– Emme varastoi hernekeittoa tai näkkileipää, vaan tuotannon ja logistiikan on jatkuttava kriisiaikanakin, hän sanoi ja viittasi maatalouden tuontiriippuvuudesta sekä heikosta kannattavuudesta aiheutuviin riskeihin.
Oripään kunnanjohtaja Timo Tolppanen muistutti kuntaan kaavailluista innovatiivisista ratkaisuista, kuten Wega Groupin biokaasulaitoksesta ja EPV Energian kaasumoottorilaitoksesta. Tolppanen näkee ne osana laajempaa huoltovarmuuskysymystä – yhtenä tapana vahvistaa kotimaista toimintakykyä.
Järjestöjen roolia kriisitilanteissa ja henkisessä kriisinkestävyydessä korosti Reserviläisliiton toiminnanjohtaja, oripääläinen Minna Nenonen . Hän pitää Oripäätä esimerkkinä yhteisöstä, jossa toimijat, kuten SPR, palokunta, Vapaaehtoinen pelastuspalvelu Vapepa ja Maatalousnaiset, tukevat viranomaisia ja pitävät kriisiosaamista aktiivisesti yllä yhdessä viranomaisten kanssa.
Kunta on jopa nimennyt sähkökatkostukihenkilöitä käytettäväksi tilanteissa, joissa viestintäyhteydet ovat poikki.
Oripään malli, eli kunnan varautuminen ja tiivis yhteistyö eri tahojen kesken, sai runsaasti kehuja seminaariin osallistuneilta asiantuntijoilta.
Hybridivaikuttamisella tavoitellaan epävakautta
Teollisuuden Voiman (TVO) turvallisuusjohtaja Veli-Pekka Nurmi kuvailee hybridivaikuttamista sodankäynnin muodoksi, joka ei näytä sodalta, mutta vaikuttaa silti yhteiskuntien vakauteen.
– Vielä 10–15 vuotta sitten TVO:n uhka-arvioissa keskeisellä sijalla oli ympäristöaktivismi. Nyt vastassa on valtiollinen toimija, kuten Venäjä, jonka toimintakyky, resurssit ja päämäärät ovat aivan eri luokkaa, Nurmi sanoo.
Hän kiteyttää hybridivaikuttamisen koostuvan monipuolisista keinoista: poliittisesta painostuksesta, kyberhyökkäyksistä, informaatiovaikuttamisesta ja sotilaallisen voiman uhasta. Tavoitteena on levittää epävakautta ja epäluottamusta sekä työllistää viranomaiset.
Kielin kanavaan pysäytetty Scanlark-niminen rahtilaiva tarjoaa esimerkin. Venäläismiehistöllinen alus on ilmoittanut saapuvansa Eurajoen satamaan, joka rajoittuu Olkiluodon ydinvoimala-alueeseen. Saksan viranomaiset menivät alukseen todeten, ettei lastina ole normaalia rahtia, vaan vakoiluun sopivaa laitteistoa. Nurmi toteaa Scanlarkin tapauksen täyttäneen jo nyt hybridivaikuttamisen tavoitteen: aiheuttaa hämmennystä.
Nurmen mukaan hybridivaikuttaminen on erityisen tehokasta, kun se pistää kansalaiset epäilemään toisiaan.
– Vaikuttajan kannalta tehokkain konsti on sellainen, jolla suomalaiset saadaan tappelemaan keskenään, hän sanoo ja viittaa muun muassa Elokapinan protestien yhteydessä kuvattuihin videoihin, joilla pyritään horjuttamaan kansalaisten luottamusta viranomaisiin, erityisesti poliisiin.
Hybridivaikuttaminen on jatkuvaa ja huomaamatonta. Se ei aina näy räjähdyksinä, vaan esimerkiksi venäläisten lentokoneiden tekeminä alueloukkauksina tai sosiaalisen median mielipidevaikuttamisena. Sen tärkein kohde on kansalaisten mieli ja yhteiskunnan eheys.
Oripäätä ja ydinvoimalaitoksista tunnettua Olkiluotoa yhdistää Nurmen mukaan se, että poliisin saapuminen kestää yleensä pitkän tovin. TVO:lla turvallisuudesta huolehtiminen ei ole pelkästään teknistä suojaamista – se on pitkäjänteistä tekemistä, kulttuuria ja asennetta. TVO:n turvahenkilöstöllä on voimalaitosalueella poliisin kaltaiset valtuudet sekä merkittävät resurssit, ja Oripäässä erinomaista turvallisuustyötä tekee Jarmo Mäntyharjun johtama Valmius- ja varautumisryhmä.
Nurmen mielestä parhaimpia varautumisfilosofian kiteytyksiä on Veikko Huovisen 1952 julkaistu teos Havukka-ahon ajattelija. Hän kehottaa lainaamaan sen kirjastosta ja perehtymään ainakin kohtaan, jossa ajattelija luonnehtii kaukoviisauden olemusta.