LIETO/Tarvasjoki. Maissi saapui Eurooppaan Etelä-Amerikasta 1400-luvun lopussa. Tarvasjoella Metsärannan puutarhalla sokerimaissia alettiin viljellä vähän myöhemmin, 35 vuotta sitten. Kasvi on viihtynyt Tarvasjoen auringossa hyvin.
–Vain yhtenä vuonna on käynyt niin, että maissi ei ehtinyt kypsäksi lainkaan, Timo Heikkilä kertoo.
Nykyään maissin viljely on Heikkilän mukaan ”ihan normijuttu”, mutta 1990-luvulla niin ei ollut. Kotimaisten vihannesten valikoima on muutenkin lisääntynyt. Esimerkiksi kotimaista paprikaa on viljelty vasta muutama vuosikymmen.
–Aloitin viljelemällä kurkkua 1980-luvulla, Vähitellen kasvatusinto ja halu kokeilla uusia asioita kasvoi, Heikkilä kertoo.
Sokerimaissin toi Suomeen salolainen Wiurilan kartano. Jos Suomessa näkee maissipellon, se on kuitenkin todennäköisemmin rehumaissia, jota viljellään enemmän kuin sokerimaissia. Mitä pidempi maissi, sitä todennäköisemmin kyse on rehumaissista. Sokerimaissikin voi kasvaa 2,5 metriseksi, rehumaissi selvästi pidemmäksikin.
Lämpimän maan kasvi
Maissi on lämpimien maiden kasvi eikä sitä Suomessakaan kasvateta Tampereen pohjoispuolella. Päivälämpötilan pitäisi olla yli 20 astetta ja yölämpötilan yli 10. Jos kesä on liian kylmä, maissi ei ehdi kypsyä.
Yksi pitkän kasvukauden ongelma on, että sokerimaissi ehtii kypsäksi vasta elo-syyskuussa. Heinäkuussa kun ihmiset lomailevat ja grillit ovat kuumina, ostoskorista löytyy Välimereltä tuotua vakuumiin pakattua esikypsytettyä maissia. Vaikka kyseessä on eri tuote, ulkomainen kilpailu vähentää kotimaisen sokerimaissin kysyntää myös sen satokaudella.
Heikkilä muistuttaa, että maissi ravitsee puolet maailman väestöstä. Sokerimaissi tyydyttää nälän lisäksi myös makeanhimoa. Maissi on heinäkasvi ja gluteeniton.
–Sokerimaissia voi syödä raakana vaikka suoraan pellolta. Sitä voi keittää ja grillata. Vain muutaman minuutin kypsennys ja nam nam, Katalin Varga havainnollistaa.
Sokerimaissia voi myös pakastaa tai käyttää sellaisenaan salaatteihin.
Suoraan kuluttajalle
Metsärannan puutarhan tuotteet menevät suurimmaksi osaksi verkkokaupan ja Reko-rinkien kautta suoraan kuluttajalle. Luomu on siinä tärkeä argumentti.
–Reko-ringeissä käy paljon ihmisiä, joille luomu on todella tärkeää, Varga kertoo.
Metsärannan tila siirtyi luomuun vuonna 2012. Syyt olivat taloudelliset. Luomun ansiosta oli mahdollista löytää kohderyhmä, joka ostaa tuotteensa suoraan tilalliselta.
Metsärannan puutarhan koko 25 hehtaarin ala kasvaa luomua. Heikkilä näyttää maissipellon vieressä olevaa sarkaa, missä kasvaa nyt öljyretikkaa ja ruisvirnaa. Ne keräävät maasta typpeä, jota maissi tarvitsee paljon. Ensi kesänä samalle paikalle voi istuttaa sokerimaissia.
Heikkilän mukaan viljelykierto toimii hyvin.
–Maa toimii parhaiten, kun sinne ei tungeta väkilannoitteita, jotka sekoittavat maan elämän. Luonto toimii hyvin, kun sitä ei härnää liikaa, Heikkilä tiivistää.