KOSKI. Kirjoitukset alkavat tämän syksyn osalta olla ohi. Jäljellä on enää keskiviikkona saamen kieli. Kosken lukion abiturientti, koskelainen Kerttu Kanasuo arvioi syksyn ylioppilaskokeiden olleen helpohkot. Koskella kuten Elisenvaarassakin säästyttiin myös ongelmilta, joita muualla ilmeni kirjoitusten ensimmäisenä päivänä.
–Helpommat oli kuin osasin pelätä, yhteiskuntaopin ja englannin kirjoittanut Kerttu sanoo eikä pidä kokeiden helppoutta pelkästään hyvänä asiana.
–Harmittaa, jos koe on helppo, koska silloin pisteraja nousee.
Ylioppilaskokeiden arvosanat ovatkin takavuosia merkittävämmässä roolissa, kun valtaosa korkeakoulujen opiskelijoista valitaan todistusvalinnalla ja valintakokeilla valittavien määrä on pienempi.
–On siitä vähän painetta, että kirjoitusten täytyisi mennä hyvin. Mutta ei sille sitten mitään mahda, jos ei mene, marttilalainen abiturientti Lauri Lehtovaara miettii.
–Järkevämpää on hoitaa kirjoitukset kerralla pulkkaan kuin jos joutuu kirjoituksiin lukemisen rinnalla lukemaan pääsykokeisiin, oripääläinen abiturientti Maisa Mäentausta sanoo.
Kerttu puolestaan toteaa, että etukäteen joutuu valitsemaan, tavoitteleeko todistus- vai pääsykoevalintaa.
–Jos tietää, mihin haluaa hakea, voi kirjoitukset ottaa vähän rennommin, Kerttu toteaa.
KOSKEN lukiossa on tänä lukuvuonna 33 abiturienttia. Rehtori Markus Niemi kertoo, että Kosken lukiolaisista valtaosa hajauttaa kirjoitukset kahteen kertaan. Näin ovat tehneet myös Maisa ja Lauri, mutta Kerttu aloitti kirjoitusurakan jo keväällä kirjoittamalla filosofian ja terveystiedon. Terveystieto onkin Niemen mukaan tyypillinen aine, joka voidaan kirjoittaa jo kakkosvuoden keväällä. Äidinkieli ja pitkä matematiikka suositellaan kirjoittamaan abivuoden keväällä.
–Kirjoitin nyt keskipitkän ruotsin ja lyhyen matikan, keväällä kirjoitan pitkän matikan, äikän, englannin, fysiikan ja yhteiskuntaopin, Lauri kertoo.
Kirjoittamalla sekä lyhyen että pitkän matematiikan Lauri taktikoi, sillä pitkän matematiikan painotus korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa vähenee.
–Ensi vuoden haussa saa lyhyestä matematiikasta paremmat pisteet, jos koe on mennyt paremmin kuin pitkän matikan koe, hän selventää.
Kerttu, Lauri ja Maisa vaikuttavat tyytyväisiltä siihen, että ensi keväästä alkaen äidinkielen painoarvo nousee. Pitkän matematiikan painotus vaipui Laurin ja Maisan mielestä kuitenkin työmäärään nähden liian alas.
–Pitkään matikkaan joutuu panostamaan enemmän kuin lyhyeen. Työmäärästä pitäisi palkita, Maisa sanoo.
Tulevaisuuden urasuunnitelmat ovat näillä nuorilla vielä avoinna, mutta jokainen haaveilee korkeakouluopinnoista, mikä vaikuttaa myös kirjoitettaviksi valittuihin aineisiin.
Maisa kirjoitti nyt syksyllä ruotsin ja uskonnon, keväällä vuorossa ovat pitkä matematiikka, äidinkieli ja englanti.
–Valitsin sellaisia aineita, joista olisi kaikkialle hyötyä ja joista hyötyisi, jos kirjoittaa hyvin, Maisa kertoo.
–Minulla ei alun perin pitänyt olla fysiikkaa, mutta sillä pääsee tekniikan alalle, Lauri puolestaan sanoo.
KIRJOITUSTEN hajauttaminen on ollut lukioiden arkea jo pitkään, mutta valmistumisten ajankohtaan sillä ei Kosken lukiossa ole ollut juurikaan vaikutusta.
–Syksyllä valmistuvien määrä ei ole suuremmin muuttunut. Jo vuosien ajan on ollut yksittäisiä opiskelijoita, yleensä 1–3, jotka tekevät lukio-opinnot 3,5 vuodessa. Löytyy myös yksittäisiä neljän vuoden opiskelijoita löytyy. Lukion alle kolmessa vuodessa suorittava opiskelija on suuri poikkeus, tällaisia opiskelijoita on ollut ihan yksittäisiä vuosien mittaan, Markus Niemi kertoo.
Niemi arvelee, että oma ryhmä ja abivuoden erityisyys tukevat tavanomaisessa kolmessa vuodessa valmistumista.
–Aika on rahaa, Lauri perustelee, miksi opintoja ei venytetä vaikka siihen olisi mahdollisuus.
Niemen mukaan Kosken lukiossa kirjoitetaan keskimäärin 5–6 ainetta, joista suosituimpia ovat pakollisen äidinkielen lisäksi pitkä englanti sekä lyhyt tai pitkä matematiikka, keskipitkä ruotsi ja reaaliaineista yhteiskuntaoppi ja terveystieto.
–Lyhyistä kielistä viime vuosina on kirjoitettu lähes pelkästään vain saksaa ja siinäkin kirjoittajamäärät on hyvin pieniä, kuten nykyään valitettavasti kaikkialla Suomessa lyhyissä kielissä.