Naputus-palstalla viitattiin Luonnonvarakeskuksen (Luke) ennusteeseen maatilojen keskimääräisestä yrittäjätulon kasvusta. Kirjoittaja totesi tämän näyttävän poliittiselta nollatutkimukselta. Kirjoittaja kysyi, kuinka monta suurinta tilaa ennusteen otokseen kuuluu. Alla on lyhennelmä Luken sivuilla julkaistusta tiedotteesta, josta löytyvät linkit myös tarkempiin tutkimusmenetelmiin sekä yksityiskohtaisiin lukuihin tuotantosuunnittain.
Luonnonvarakeskuksen käyttämä noin 630 tilan aineisto perustuu kannattavuuskirjanpitoon, johon osallistuu vapaaehtoisesti eri puolilta Suomea valittuja maatalous- ja puutarhatiloja. Tilat valitaan siten, että ne edustavat eri tuotantosuuntia (esim. kasvinviljely, maitotalous, sikatalous, siipikarjatalous, puutarhatuotanto), eri kokoluokkia ja alueita mahdollisimman kattavasti. Tulokset on painotettu kuvaamaan noin 24 000 suurimman maatalous- ja puutarhayrityksen keskimääräisiä tuloksia. Tämä tilajoukko viljelee noin 90 prosenttia Suomen peltoalasta.
Ennusteen mukaan maatalouden kannattavuus paranee vuonna 2025. Keskimääräinen yrittäjätulo, eli maatalousyrittäjälle jäävä korvaus omasta työstä ja sijoitetusta pääomasta, nousee ennusteen mukaan 37 400 euroon. Yrittäjätulo ei kerro tuotannon kannattavuudesta, vaan sitä kuvaa kannattavuuskerroin. Kannattavuuskerroin kertoo, kuinka hyvin tila pystyy kattamaan yrittäjän oman työn ja pääoman tuottovaatimukset. Tämän ennustetaan nousevan arvoon 0,58 (vuonna 2024 se oli 0,32). Täysi kannattavuus vastaisi kerrointa 1,0.
Toimialoittain erot ovat suuria: lypsykarjatilojen kannattavuus lähestyy ennusteessa keskimäärin täyttä tasoa (0,97) maidon hinnan nousun ja kustannusten pienoisen laskun ansiosta. Sikatilojen tulos pysyy heikkona, eikä kannattavuudessa tapahdu muutosta. Viljan sekä öljy- ja valkuaiskasvien viljelyn tuotantokustannukset pysyvät samoina kuin edellisvuonna. Näillä oletuksilla kasvinviljelytila ei tuota yrittäjätuloa lainkaan, ja keskimääräinen kannattavuuskerroin jää negatiiviseksi.
Kannustankin tutkimustuloksista kiinnostuneita paneutumaan lyhyiden uutisointien lisäksi myös alkuperäisiin tutkimusaineistoihin ja -menetelmiin.
Marja Jalli
Luke, erikoistutkija